Lauantaina pakkanen lauhtui -14 asteeseen ja lähdimme katsomaan, oliko meri vielä paikoillaan.
Ollilla ei ollut enää alkeellisintakaan käsitystä, miten lenkillä käyttäydytään ja oli heti kotipihasta alkaen veto päällä. Vähän väliä pysähdyttiin muistelemaan, mitä tarkoittavat "vierellä" ja "ei vedä". Toisaalta ymmärsin hyvin mäyräkoiran halua päästellä menemään liian pitkän pakkasjakson jälkeen. Eihän se maailma miltään näytä ikkunan takaa katsottuna, eikä 10 minuutin pikalenkeillä pääse nuuskuttamaan kunnolla, kun aika täytyy käyttää pakollisten tarpeiden tekemiseen. 
Merenrantaan pääsee oikaisemaan moottorikelkan jälkiä pitkin. Tässä on siis aikoinaan ollut meri, nyt hedelmällinen maa kasvaa risukkoa ja istutettua koivua. Pientä raivauksen tarvetta olisi olemassa.
Ja kuten alimmasta kuvasta näkyy, menohaluja Ollilla on paljon. Ja tietenkin väärään suuntaan.
Voi liikkumisen iloa :) Ihanaa että välissä on edes yksi lauhempi päivä. Meillä ei eilen kyllä ollut yhtään sen lämpimämpi kuin normaalistikaan :/ Tänään kyllä puetaan niin koira kun emäntäkin viimeisen päälle toppavaatteisiin ja lähdetään ulkoilemaan!
VastaaPoistaPainaisikohan poika samantien Ruotsiin asti, jos irti päästettäisiin! Kiva oikopolku teillä, tuo tasaisuus on minusta ihanaa.
VastaaPoistaAlfie rakastaa moottorikelkan jälkiä! :) En ole koskaan aikaisemmin nähnyt koiraa jota kiinnostaisivat kaikki mekaaniset kulkuvälineet yhtä paljon: pyöränjäljet, kelkanjäljet, autonjäljet...niissä on pakko hinkata selkäänsä sen kymmenen minuuttia =)
VastaaPoistaIhana vauhtikuva Ollista =)
Idatoi, meillä ollut jo kaksi lauhaa päivää (noin -15 C). Tästä iloitsemme, mutta huomisaamuksi onkin taas luvassa -30 C.
VastaaPoistaKatriina, laivaväylä pysäyttäisi valitettavalla tavalla Ollin etenemisen, joten parempi pitää poika kiinni. Minä se puolestani kaipaan hieman vaihtelempaa maastoa, tasaisuus on meille niin tavallista.
Maria, Ollia kiinnostaa ennen kaikkea moottorikelkan ääni. Ainoa asia, mihin Olli on selkäänsä hinkannut, on hevosen kakka :)