maanantai 28. toukokuuta 2012

Kaikki kunnossa

Jälkitarkastuksessa haavojen todettiin parantuneen erinomaisesti - nyt sitten alkaa normaalielämä ja pitemmät lenkit.

Lauantai-iltana tapaamamme Arttu-karkkari lihoi kolme kiloa kastraation jälkeisenä vuonna, joten täytyy alkaa seurata Ollin painonkehitystä. Lähtötilanne on ainakin hyvä, kun paino on vähän alakantissa. Kilon verran saisi tulla lisää, eikä haittaisi yhtään. 

Eilen illalla kävimme tuttavan luona (palauttamassa työkaluja) ja siitä hänen taloaan vastapäätä tuli rouva tohkeissaan katsomaan mäyräkoiraa tyyliin "Kukas se täällä on?". Kyllä mäyräkoiran omistaja toisen mäyräkoiran huomaa! Tällä perheellä oli kaksi mäyräkoiraa, Ansa ja Impi. Ensin rouva haki Ansan tekemään tuttavuutta Ollin kanssa ja sitten oli Impin vuoro. Impi oli vanhempana rouvana tarkkana, ettei Olli päässyt liiaksi iholle. Olli tykkäsi molemmista tyttökoirista aivan valtavasti. Kuinkas muuten?

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Sunnuntai on lepopäivä

Olli on ottanut koko päivän rennosti. Aamusta alkaen nukkunut pihalla, enimmäkseen auringossa, mutta välillä käynyt varjon puolella. 

Eilen lenkkeiltiin vähän enemmän ja toipilasaikana kunto on ilmeisesti huonontunut jonkin verran. Illalla koirapuistossa oli Peppi-dreeveri ja pitihän Ollin päästä temmeltämään tyttökoiran kanssa. Olli jopa yritti kiivetä Pepin selkään, mutta eihän siitä mitään tullut. Kun ei ole koskaan harrastanut moista niin on taito hakusessa. Ja kuten Pepin isäntä sanoi, taitaa olla Ollilla jo vähän liian myöhäistä herätellä seksuaalisuuttaan. 

Peppi oli muuten muuttanut noin kahden vuoden ikäisenä Ouluun, koska edellinen omistaja ei voinut pitää koiraa ja ilman uutta kotia Peppi olisi joutunut piikille. Onneksi uusi koti löytyi ja Peppi on päässyt jänismetsällekin. 

Iltalenkillä tapasimme myös karkkari-Artun, joka leikattiin jo nuorena poikana. Artusta on tullut rauhallinen kaveri, joka ei turhista hötkyile. Toivottavasti Olllilla säilyy vielä poikamainen ote elämään. 

Vielä yksi onnellinen tarina. Viime viikolla lähdettiin kuopuksen kanssa autolla kylille ja eikös meidän tiellä autoa vastaan köpsötellyt karkkari. Pysäytin auton ja mietin, että mitäs nyt tehdään tai oikeastaan ensin ajattelin, että kyytiinhän tuo on otettava. Näin sitten kauempaa tulevan pyöräilevän miehen ja ajattelin hänen olevan koiran omistaja. Näin olikin. Nousin autosta ja houkuttelin koiran luokseni, ja sehän olikin naapuritiellä asusteleva Iita, joka oli ottanut ritolat kotiväen haravoidessa pihaa. Isäntä oli ajellut ympäriinsä ja etsinyt koiraa. Onneksi ei Iita jäänyt auton alle.

Huomenna onkin jälkitarkastuksen aika, mutta tänään nautitaan kesästä!

perjantai 25. toukokuuta 2012

Kauluripäiviä nolla ja kepposia yksi

10 kauluripäivää takana ja nyt se on riisuttu. Ensi viikon alussa on jälkitarkastus, mutta haavat ovat hyvin parantuneet. Olli on unohtanut kauluriajan ihan kokonaan, ei käyttäydy yhtään sen kummemmin kuin aikaisemminkin. Samat metkut. 

Ilmeestä voikin taas jotain päätellä...

Olli joutui jäämään yksin 15 minuutiksi sisälle ja sillä aikaa oli vedellyt paketillisen jäisiä paahtoleipäviipaleita. Koska päivän nappula-annoskin oli jo täynnä, tämän päivän kalorimäärä on ylittänyt reilusti mäyräkoiran tarpeen. Ehkä se huomisessa nappulamäärässä huomioidaan.


Ollin vieressä Mauno Mesikämmenen raato. Karhumainen pulleus on kaverista kadonnut.

Aurinkoisia viikonloppukelejä toivotellaan kaikille!

tiistai 22. toukokuuta 2012

Ruoho on vihreää myös aidan tällä puolen


Lurps, sanoo Olli. 

Eilen illalla Olli sai kiinni pyörätien reunaheinikosta siilin ja antoi sille samanlaista kyytiä kuin mitä kotona Mauno Mesikämmen saa. Raivokasta niskanakkelua. Huusin IRTI, IRTI, mutta eihän tuossa euforisessa tilassa koira kuule eikä näe mitään. Onneksi Olli yritti saada siilistä parempaa otetta ja joutui pudottamaan saaliin tielle. Silloin vetäisin koiran kaemmaksi ja lähdimme kotiin poistamaan piikit huulesta. Verta tuli kuonosta, huulesta ja ikenistä, mutta eihän tuo Ollia näyttänyt haittaavan. Kävin myöhemmin katsomassa, että siili oli päässyt jatkamaan matkaa. Toivottavasti älyää vaihtaa maisemaa.


Kotipihalla nurmikko vihertää ja koiran tekee mieli jo maistaa, vähäsen vaan. Sitten emäntä kieltää tämänkin kivan.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Maanantaina levätään

Kun viikonloppuna tapahtuu kaikenlaista aamusta iltaan, maanantaina otetaan rennosti ja kerätään voimia. Aurinko on paistanut ja sisällä ainakin tarkenee hyvin.

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Töttöröö!

 Autotallin ja aidan rakennustyömaa. Tarkastettu. 

 Veneen alusta. Tarkastettu.

 Onko lintuja pensaissa? Ei ollut.

 Naapurin puolella kaikki kunnossa? Ok. 

 Siilinurkkaus. Ei havaittavissa olevaa elämää. 
Valitettavaa, mutta tosiasiat on tunnustettava. 

 Aidan rakentaminen edistyy. 
Karkaaminen tehty mahdottomaksi. 
Valitettavasti tämä on karu totuus.

Pihalla kaikki kunnossa. 
Töttöröö!

perjantai 18. toukokuuta 2012

Perjantaitunnelmia

Becel-paketin nuoleminen puhtaaksi onnistuu oikein hyvin, kun ottaa paketin kaulurin sisään ja painaa sitä samalla uunia vasten. Kyllä koira konstit osaa!

Kuten kuvasta näkyy, emännän tuunaama kauluri on nyt paljon parempi. Koiralle, ei naisväen säärille - sen verran on teräväreunainen kaulus koiralla. Harkitsemmekin säärisuojusten käyttämistä, jos lakkiaisiin tekee mieli laittaa lyhyehkö mekko päälle.

Olli katsoo Voice of Americaa kuopuksen kanssa. Kuopusta kiinnostaa Adam Levine (on kyllä mammankin suosikki), Olli arvostaa pehmoista makuupaikkaa ja ihmisen läheisyyttä. 

Sateiset terveiset kaikille ystäville! 

torstai 17. toukokuuta 2012

Kaulurin korvike

Kiitos kaikista hyvistä vinkeistä ja kommenteista sekä vielä isompi kiitos tsemppauksesta. Meille tämä leikkauksen jälkihoito on aivan uusi tilanne. Vaikka lapsuudessani meillä ehti olla neljä koiraa, yksikään ei joutunut leikkaukseen.

Tein ensimmäisen haavapaitaversion t-paidasta ja tuubista. 

Häntä tulee pääntieltä ja hiha-aukoista jalat. Paidan etuosaan leikkasin reiät etutassuille. Viritelmä on kiristetty hakaneuloilla ja löysyys on sidottu tuubilla. 

Kiitämme Kunnallistieteen yhdistystä ja Oulun kaupunkia sponsoroinnista. Tosin Kunnallistieteilijä-paita on ostettu omalla rahalla. Oulu inspiroi -tuubi on ollut emännän pyöräilylakkina. Ei ole enää.

Koiraa ei huvita poseerata. Tässä tilanteessa ei sen mielestä ole mitään hauskaa. Koirasta oli kyllä kiva painia norsun kanssa, kaulurin kanssa painiminenkaan ei onnistu.

Kauluria leikattiin eilen pienemmäksi ja vielä tänään lyhensin reunaa sentillä. Nyt sen kanssa voi elää ja jopa kiivetä tuolille nukkumaan.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Avaruusvastaanotin

Yö meni hyvin, vaikka heräsin vähintään parin tunnin välein katsomaan Ollin vointia.  Puoli kolmen aikaan Olli heräsi ja yritti jalkeille, mutta nukahti saman tien uudelleen. Kolmelta heräsin siihen, että Olli lähti liikkeelle. Tai siis yritti, koska ei suostunut ottamaan kahta askelta enempää kaulurin kanssa. Otin kaulurin pois ja käytin koiran pissalla. Sitten kauluri takaisin, kipulääkettä ja takaisin nukkumaan. 

Aamulla tehtiin tarpeellisten asioiden pikkulenkki ja koiralle maistui puoli annosta ruokaa siihen päälle. Vähän taitaa olla kipeä täryytyksestä päätellen, mutta Olli ei vikise eikä inise. Olli rauhoittui, kun laitoin pojan nukkumaan kolmen viltin päälle ja laitoin vielä yhden viltin päälle. Lämmin taitaa rauhoittaa.

Ainoa iso asia, johon pitää totutella, on avaruusvastaanotin. Kauluri kolisee nurkkiin, tarttuu maton reunaan, sen kanssa ei voi syödä eikä juoda.

Onko hyviä, käytännöllisiä vinkkejä, miten kaulurin kanssa eletään seuraavat 10 päivää? 

tiistai 15. toukokuuta 2012

Koiraherra Palliton

Olli poseeraa tyylikkään herrasmiehen tavoin täysin tietämättömänä siitä, mihin seuraavaksi lähdetään.  

Eläinlääkäri alkaa olla jo sen verran tuttu paikka, että lääkärin nähdessään koira teki nelijalkajarrutuksen ja emännän piti kantaa poika tutkimushuoneeseen. Olli sai esilääkityksen ja viidessä minuutissa oli muissa maailmoissa. Jätimme koiran lääkärin hoivaan ja reilun kahden tunnin päästä haimme peittoon käärityn nukkunakin kotiin.

Tälläinen käärö on sitten nukkunut koko illan kotona. Peittoja on alla kaksi ja päällä toiset kaksi. Etu- ja takapuolelle nakkia on laitettu kaksi kuumalla vedellä täytettyä limsapulloa pitämään koiraa lämpimänä. Muutaman kerran silmämunat ovat vaihtaneet asentoa ja pääkin liikahtanut, joten jollakin tajunnantasolla poika on tulossa kotiin. Jännittävä yö tulossa ja olen varautunut käyttämään koiraa yöpissallakin, jos Olli ei halua käyttää eläinlääkärissä alle asetettua kroonikkovaippaa. 

Hyvää yötä koirat ja koiraihmiset! 

lauantai 12. toukokuuta 2012

Päivystäjä

Aamulla satoi vettä ja räntää vuorotellen ja mäyräkoiran oli parempi päivystää sisällä kuin ulkona. Aamulenkki oli tietenkin tehtävä, mutta sitten jo odoteltiin sateen väistymistä ennen seuraavaa ulkoilua. Lauantain kunniaksi Olli on päässyt mukaan kauppareissulle ja rautatieasemalle, kun vietiin esikoinen ulkomaanreissulta kotiinsa.

Siilit ovat liikkeellä ja yksi onneton käveli taas aamulla takapihalla. Nyt täytyy pihalla tehdä aina siilitarkastus ennen kuin Olli uskalletaan päästää pihalle. Tämän lisäksi pihalla oli toissapäivänä sepelkyyhky, mutta sekin pääsi Ollilta karkuun. Kirjosieppo on löytänyt tiensä linnunpönttöön ja lintuja päivystäessä aika kuluu nopeasti. 

perjantai 11. toukokuuta 2012

Kaveri

Tiistaisin käyn aina ystävän kanssa lenkillä ja tällöin me naiset saamme jutella omia juttujaan ja meidän nelijalkaiset pojat yrittävät käyttäytyä mallikelpoisesti. Yleensä se on Olli, joka pysähtyy aina härnäämään Patea tyyliin "Otetaanko painimatsi?"  Pate on muuttamassa kesällä Vaasaan ja Olli menettää hyvän kaverin, jonka kanssa on kuljettu pakkasista ja sateista huolimatta Piimäperän lenkkiä. Emäntäkin menettää hyvän lenkkikaverin. Kaverin kanssa aika menee ihan huomaamatta ja tulee usein tehtyä normaalia pidempi lenkki.





Hyvää viikonloppua!

ps. Ollin pitkät, yksinäiset päivät ovat muisto vain, sillä emäntä jäi lomalle/opintovapaalle ja kuopuskin on tulossa kohta kotiapäin.

torstai 10. toukokuuta 2012

Torstai on Hyvän mielen haasteen päivä

Olli sai Palomalta hyvän mielen haasteen ja tarkoituksena on kertoa satunnaisessa järjestyksessä 10 hyvän mielen tuovaa asiaa.  

Ensin Olli lähettää Keijutaloon terveiset ja nyt sitten niitä mukavia asioita: 

1. Ruoka
2. Ulkoilu
3. Veneily
4. Autoilu
5. Pehmopainikaverit
6. Lenkkikaveri Pate-lagoto
7. Päivystäminen
8. Nukkuminen
9. Rapsutus
10. Rakas kotiväki ja etäemäntä

Olisihan näitä ollut paljon enemmänkin, mutta haluaisimme kuulla seuraavaksi muidenkin mäyräkoirien mietteitä! Ottakaapa haaste vastaan. 


Hyvän mielen toi myös kotiväen Ikean reissulta tuliaiseksi tuoma jänis. Pääsi sitten Ollikin jänismettälle...

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Pikkukepponen pikkulauantaina

Olli taannoin löysi baaritiskiltä suklaalevyn, jonka popsi parempiin suihin ja ilmeisesti sen jälkeen tarkastaa päivittäin, mitä aarteita kotiväki on taas jättänyt koiran ulottuville.

Tänään oli sitten löytynyt eilen ostetut kumihanskat. Pussi oli aukaistu kahdesta kohdasta, mutta ilmeisesti haju ei ollut mieluinen ja hanskat oli jätetty olohuoneen lattialle. Varmuuden vuoksi torkkupeitto oli vedetty hanskojen päälle,  ettei kepponen paljastu aivan heti. 

Ja todistusaineistoa siitä, että koira on saanut ihan aikuisten oikeasti ruokaa eikä sitä pidetä nälässä. Tosin kuvaushetkellä lautasellinen nappuloita oli jo vilahtanut mäyräkoiran sisuksiin.

tiistai 8. toukokuuta 2012

Tiistaikepponen

Olli ei jaksanut tänään odottaa kotiväen saapumista päivällisen laittoon vaan oli päättänyt ottaa jotain pientä alkupalaa. Leipäpussi oli jäänyt liian lähelle työpöydän reunaa ja hyppimällä mäyräkoira oli ilmeisesti saanut otteen pussista. Taitaa olla aika harkita kuivamuonille kassakaapin ostamista.

Keittiön lattialta löytyi leipäpussin, joka oli revitty pohjasta auki ja pussissa olleet kymmenkunta polarbrödiä oli kadonnut koiran äärettömän kokoiseen mahalaukkuun.

Kotoa löytyi myös nöyrä mäyräkoira, joka kuitenkin näytti olevan hyvin tyytyväinen tempaukseensa. 

Sanomattakin on selvää, että päivän varsinainen ruoka-annos jäi aika pieneksi. 

maanantai 7. toukokuuta 2012

Maanantaihupia

 Ensin tarkastetaan lautapinot. 

 Tarkastetaan myös, että seinässä on tarpeeksi suuret kulkuaukot naapurin puolelle.

Mäyräkoira kiittää kotiväkeä aidan purkamisesta. Tästä olikin sunnuntaina hyvä karata naapurin takapihalle ja sieltä toisen naapurin takapihalle tutkimaan kompostia.

Takapihalle on rakennettu esteitä, ettei mäyräkoira pääse kaivautumaan naapurin puolelle. 
Viime kesänä tässä oli pari kertaa melkoinen kaivuutyömaa.

 Reunasta voi kuitenkin yrittää kurkkia...

... mutta kovin ahtaalta näyttää.

Olli ei enää muuta tekisikään kuin nuuskisi takapihalla. Sisällä elämä on pelkkää vinkuvonkua, mutta emäntä ei ehdi koko ajan vahtimaan koiraa ja pakko on yrittää viihtyä sisätiloissakin. Talviuniltaan heränneet siilit ja metsässä huutelevat fasaanit saavat riistavaistot heräämään.

perjantai 4. toukokuuta 2012

Ensimmäinen siili nähty

Illan lähimetsälenkillä Olli sai vainun riistanenäänsä ja annoin mennä edeltä parin metrin päässä itsestäni. Arvasin, että kasvuston joukosta on pakko löytyä joku elävä ja niinhän siellä yhden männyn juuressa kyyhötti pienenpieni siili. Varmaan viime kesän poikasia. Olli oli ihan raivona, mutta annoimme siilin olla rauhassa ja jatkoimme matkaa. Kotiin päästyä Olli haki Mauno Mesikämmenen ja antoi sille sellaista kyytiä, että loputkin sisälmykset levisivät takkahuoneen lattialle.

Löysin kansion, johon olin tallentanut vanhoja kuvia. Tässä kuvassa Olli on vasta puolentoista vuoden ikäinen.  Laihassa kunnossa eikä kunnon lihaskuntoa, sillä Olli oli vasta kuukausi takaperin muuttanut Noora-emännän luo. Ruoka-allergian hoito oli jo aloitettu ja totuttelu Suomen luontoon.

"Oonks' mää ollu nuin ruipelo?"

torstai 3. toukokuuta 2012

Kontrolli

Mahatauti on mennyttä elämää! Käytiin eläinlääkärissä kontrollissa ja saatiin ohjeet vajaan kahden viikon päästä suoritettavaan leikkaukseen. Antibioottireseptikin on valmiina, koska lääkekuuri on aloitettava kolme päivää ennen leikkausta. Hyvästi napatyrä ja miehuus...

Eläinlääkärin odotushuoneessa tutustuimme 9-vuotiaaseen karkkarirouvaan. Rouva tuli hyvin toimeen ihmisten kanssa, mutta Olli sai haukut joka kerta, kun uskaltautui lähemmäksi.

Parina aamuna on satanut lunta / räntää, joten odottelemme niitä kauniita ja lämpimiä kevätaamuja edelleenkin. Tai sitten taidamme alkaa odotella kesää, se kun voisi olla paljon realistisempi vaihtoehto.

tiistai 1. toukokuuta 2012

Oi ihana toukokuu

"Ikkunasta kuulen kuinka linnut iloisesti laulaa
kertoen viestiään meille
lumet sulaa ruoho kasvaa
aurinko saa taas kaiken muuttaa uudestaan..."

Ihanaa toukokuuta ja lämpimiä päiviä!