lauantai 31. joulukuuta 2011

Hyvää uutta vuotta 2012!

Vanha vuosi väistyy, mutta paljon 
mukavia muistoja on taas syntynyt.
On ollut iloja ja vähän murheitakin, 
mutta niinpä vaan mennä porskutellaan 
kirsu kohti uusia seikkailuja.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Joulumuistelmia

Olli kertoo itse: 

Ihmisten jouluaaton perinteisiin kuuluu joulusauna ja tästä riemastuneena emännät päättivät, että myös koiran on aika peseytyä. Sen lisäksi, että suihkussa kastuu, turkkiin hierottiin puhdistavaa shampoota. Koiralle tyypillinen ominaishajuni poistui ja kotiväki nuuhki koko illan "puhdasta koiranhajua". 


Selvyyden vuoksi mainittakoon, että kuvassa ei ole jouluseimen Joosef eikä itämaan tietäjä. Kyseessä on isoegoisen koiran nöyryyttäminen suihkun jälkeen.

Olin ollut kiltti ja sen huomasi. Sain luun, vinkulelun ja uuden pehmeän kaverin, tiikerin. Vinkulelu kesti 5 minuuttia ja 19 sekunttia, emäntä otti aikaa. Kauempaa ei olisi kuulemma kotiväen korvat kestäneetkään. Tiikerilta poistin ensimmäisenä iltana toisen korvan, mutta muuten olemme eläneet sopuisasti pienen painin merkeissä. Luita sain enemmän kuin tarpeeksi ja senkin huomasi sekaisin menneestä mahasta. Maha ei tykännyt ilmeisesti myöskään lukuisista ylimääräisistä herkuista, kuten lohesta tai kinkusta, joiden makua en joutanut kuitenkaan sen kummemmin miettimään vaan hotkaisin herkut aina sellaisenaan perille asti. Joku olisi voinut kutsua syömistäni hotkimiseksi, mutta eipä ehtinyt kukaan muu samalle ruokakupille.

Ja sitten me miehet luettiin vähän moottoripyörälehteäkin, mutta meitä rupesi aivan kauheasti väsyttämään. Joulunahan saa syödä ja nukkua ihan mielin määrin, Kotiväki rajoittaa  syömistäni, mutta nukkua meillä saa niin paljon kuin huvittaa. En ole muuten noin laihassa kunnossa kuin mitä kuvasta voisi päätellä. Me molemmat miehet olemme pelkkää luuta, nahkaa ja lihasta. Ja huomaatte varmaan, että naisihminen on joutunut väistymään meidän miesten vallatessa makuuhuoneen. 

Jouluna käytiin lenkilläkin, mutta sehän on ihan normaalia. Muita koiria ei joululenkeillä juuri näkynyt, mutta onneksi meillä ei pyhäkään sotke normaalia aikataulua. 

Ja nyt sitten vaan kirsu kohti uutta vuotta! 

tiistai 27. joulukuuta 2011

Myrskyää

Australian emäntä vietiin aamulla varhain lentokentälle ja kolmen päivän päästä tytär on viettämässä kesälomaa (toivottavasti) leppoisassa säässä. Meillä sen sijaan arki alkoi myrskyisästi ja huonosta kelistä huolimatta yritimme käydä aamupäivälenkillä. Eihän siitä mitään tullut, rapsakka tuuli ja vaakasuorassa satava lumi pisteli sekä ihmisten poskia että kävi koiran korviin ja silmiin. Ilmeisesti tänään ei tarvitse juuri ulkoilla, nytkin Olli on käpertynyt kuopuksen kainaloon katsomaan elokuvaa.

 Kaiken lisäksi näytti siltä, että ilman hihnaa tuuli olisi vienyt koiran mennessään. 

Myrskyssä ihminen tuntee itsensä melko pieneksi - miltähän pienestä koirasta tuntuu?

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Hiljaisten hankien sinistä taikaa...

Mistä löydät pienen tontun?
Polulta taapertamasta
tieltä tepastelemasta
hämärissä huiskimasta
lasten korvaan kuiskimasta.
Sieltä löydät pienen tontun...

...ja pienen koiran. 

Iloista joulunaikaa kaikille lukijoille!

torstai 15. joulukuuta 2011

Alkutalvi pihalla

Piha ei ole vielä lunta tulvillaan, mutta Ollilla on selvästi riemu ylimmillään talvisessä säässä! 

lauantai 10. joulukuuta 2011

Puussa on ruokaa (linnuille)

Lintujen ruokinta on alkanut ja samalla Ollilla on alkanut lintujen vahtiminen. Talitintit eivät enää välitä koirasta, ovat ilmeisesti huomanneet koiran huonot lento- ja kiipeilytaidot. Onneksi koiralla on jotain vahtimista - sekä pihalla että sisällä ikkunan kautta. Ei tarvitse päivystää ihan turhaan.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Mielensäpahoittaja vai joululahjaterroristi?

Emännät lähtivät eilen kirjastoon, eikä mäyräkoira päässyt mukaan (tästähän se koira tietenkin loukkaantui). Komensin Ollin omalle paikalle (ja tästä se koira tietenkin loukkaantui lisää) ja viimeinen asia, mitä muistan niin koira istuu nätisti omalla paikalla ja katselee meidän perään. Samaan aikaan mies lähti piipahtamaan ulkona (tämä oli se viimeinen niitti) ja koska kuopus oli omassa huoneessa oven takana, Olli käytti tilaisuuttaan hyväkseen ja oli raahannut painavan joululahjasäkin makuuhuoneesta eteiseen.

Joululahjapussin olen itse ommellut ja se on vankkaa tekoa, vaan ei liian vankkaa mäyräkoiralle. Koska pussi oli suljettu kunnon nyörillä, Olli oli repinyt pussin kylkeen ammottavan reiän. Reiästä oli sitten löytynyt ensimmäinen paketti aukaistavaksi.

Kaikki tämä oli tapahtunut kahdessa kolmessa minuutissa ja onneksi lahjojen avaaminen jäi ensimmäiseen pakettiin miehen tultua takaisin sisälle. Teippasin paketin kiinni, eihän siitä nätti tullut, mutta varmaan saadaan jouluna vielä makeat naurut, kun lahjan saaja saa käteensä paketin ja kuulee tarinan.

Joku oli tämän jälkeen melko nöyrää koiraa!

torstai 8. joulukuuta 2011

Painikavereita

Ja taas sataa lunta! Voi tätä onnen ja riemun tunnetta! 
Ulkoilu on pelkkää juhlaa lumisissa maastoissa, hajut ovat väkeviä ja koiralla kertynyt menohaluja koko pitkän ja pimeän syksyn ajalta.

Ja sitten kuvakavalkadi enemmän tai vähemmän kaltoinkohdelluista kavereista...

Oikeassa ylänurkassa näkyvä ruskea puulaatikko on Ollin lelulaatikko. Ilmeisesti mieluisin kaveri on ollut alimmaisena, joten sitä etsiessä muut on nakeltu pois tieltä. Kaverilla on siis väliä. Kuvassa norsu, kissa ja hirvi, taustalla toinen kissa. Sisällä on hyvä tehdä kissaharjoituksia, jotta osaa ajaa naapurin kissan pois omalta pihalta.

 Norsu ja kissa. Ikean taattua laatua. Käytössä kestävät!

Kissa. Tämäkin Ikeasta. 
Hieman on runnotun näköinen, mutta sisälmykset jotakuinkin tallella.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Luminen ja sininen hämärä

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Meillä on lumi maassa ja koira lenkkeilisi mielellään monta kertaa päivässä - niinhän me tehdäänkin tällaisina vapaapäivinä, kun ei ole kiire mihinkään. Aamu- ja iltalenkit on voitu tehdä ilman otsalamppua ja eilen illalla saimme jopa nauttia kuun loisteesta.

lauantai 3. joulukuuta 2011

Jälleennäkemisiä ja haiseva vastalause

Olli nukkuu lehmä kainalossa
Kulunut viikko on ollut yhtä tuloa ja menoa.
Tiistaiaamuna saapui "se ainoa oikea emäntä" Australiasta ja Olli otti ensijärkytyksestä toivuttuaan emäntänsä vastaan iloisesti, etten sanoisi riehakkaasti. 
Varaemäntä oli puolestaan koko viikon Rovaniemellä opiskelemassa ja sai palattuaan paljon nyrpeämmän vastaanoton. Jo juna-asemalla oltiin kuin ei tunnettaisikaan, eikä kotonakaan paljon seura kiinnostanut. Olli oli aamuisin käynyt tarkastamassa minun puoleni sängystä ja kun se oli tyhjä joka aamu, Olli päätti sitten loukkaantua asiasta. 

Ja jostain syystä tänä aamuna oli takkahuoneen lattialle väännetty haiseva vastalause - joko kotiväki on liikaa ollut menossa tai sitten ihmisväki vain yksinkertaisesti nukkui lauantaiaamuna liian myöhään. Tai sitten koira on jäänyt liian vähälle huomiolle. Tiedä häntä mäyräkoiran aivoituksista...

maanantai 28. marraskuuta 2011

Enää ei tarvitse kauaa odotella

Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria,
Niin suuri kaipuu murtaa vaikka vuoria
Niin moni tulee vastaan, kuka on se oikea

Tiistaiaamuna pitkä odotus palkitaan ja se oikea emäntä saapuu Suomen lomalle. 
Ollaan tässä 10 kuukautta jo odoteltukin. 
Saapa nähdä miten koira reagoi...

perjantai 25. marraskuuta 2011

Perjantaipäikkärit

Lumi suli ja musta maa ei houkuta ulkoiluun. Otsalampun valo hukkuu märkään maahan ja sisälle pitää tulla suihkun kautta. Tällä viikolla pirtsakkana pakkasaamuna tehtiin 45 minuutin lenkki, seuraavana aamuna vesisateessa riitti 5 minuutia.

Parempia ilmoja odotellessa 
toivotamme kaikille 
mukavaa ja leppoisaa viikonloppua!

tiistai 22. marraskuuta 2011

Vapaalla

Ollaan vietetty Ollin kanssa pari päivää lomaa ihan kotosalla pikkuaskareiden parissa.  Lenkkeilty ja järjestelty papereita. (Opiskeluhommia tein kyllä paljon vähemmän kuin oli aikomus.)Ja köllötelty sängyssä. Koira on ollut kummissaan, kun en ole mennyt töihin. Mahtaa olla vielä enemmän kummissaan, kun ensi viikolla katoan Rovaniemelle ja kotiin tulee se ainoa oikea emäntä. Koira on muuten ollut aivan innoissaan, kun on lunta maassa! Loppuviikosta palataan takaisin harmauteen, mikäli säätiedotuksiin on uskominen.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Ystävät

Tässä me miehet nukutaan yhdessä 
toinen toistamme lämmittäen. 
On niin pimeää ja koleaa, että 
ihmisen paras ystävä on koira ja 
koiran paras ystävä on ihminen. 
Pidetään huolta toisistamme!

lauantai 19. marraskuuta 2011

Päivälenkillä

Käytiin päivälenkillä naapurilähiössä. Viimeiset viikot ollaan taidettu pyöriä liikaa samoissa maisemissa, koska Olli oli aivan innoissaan uusista tuoksuista. Eilen aamulla satanut lumi suli illalla pois, mutta tänään tuli muutama hiutale lisää. Pakkasta on aste tai kaksi, tällainen keli sopi molemmille ulkoilijoille enemmän kuin hyvin. Eikä lenkin jälkeen tarvinnut käydä suihkussa - kummankaan.

Mäyräkoira ei ollut poseeraustuulella.

torstai 17. marraskuuta 2011

Kuulumisia

Oikeastaan Olli taitaa miettiä, että mihin tuo kotiväki aina menee ja mistä ne taas tulee? Kuopus on reissanut ulkomailla siihen malliin, ettei Olli tiedä aamuisin, pääseekö tytön viereen nukkumaan vai ei. Aamulenkin jälkeen seisoo kuopuksen oven takana ja odottaa, että emäntä päästää sänkyyn nukkumaan. Jos ei päästä niin on pakko mennä omaan petiin jatkamaan aamu-unia. 

Emäntä oli tällä viikolla pari päivää Helsingissä ja kuulemma koira kävi aamulla useamman kerran makuuhuoneessa katsomassa, olisiko emäntä sittenkin ollut siellä. Ei löytynyt. Muutenkin oli etsinyt naisihmistä, joten jonkinlaisen vaikutuksen olen siis koiran sielunelämään jättänyt.

Blogi on jäänyt vähille päivityksille ja syitä on monenlaisia. Ensinnäkin valokuvaus on aivan toivotonta tähän aikaan vuodesta ja tällä ammattitaidolla. Aina on pimeää. Toiseksi emäntä on ollut ylityöllistetty töissä, kotona ja opiskeluhommissa. Ainakin siis nämä.

Mutta lopuksi ilahduttavia asioita: lukijoita on tullut lisää - Olli lähettää kaikille märät pusut. Kuopuksen vanhempainillasta löytyi Ollin ihailija - oli kiva jutella muustakin kuin koirista. Helsingin reissulla Ollin ja Ossin emännät viettivät iltaa taiteen ja hyvän ruoan parissa - kiitos M-L:lle kivasta seurasta. Ollin tassut ovat parantuneet - kiitämme kaikkia hyvistä neuvoista ja kannustavasta keskustelusta.

Mikä teitä on tällä viikolla ilahduttanut?

tiistai 8. marraskuuta 2011

Tassuongelmia

Ikkunasta näkyy vihreä nurmikko ja lenkin jälkeen koira pääsee suihkuun. 
Mitä kovemmin talvea odotetaan, sitä hitaammin se näyttää tulevan. 

Kävelytiet on hiekotettu isolla, karkealla ja terävällä soralla (emännällä on puhjennut pyöränkumi jo kolme kertaa), mikä hankaloittaa ulkoilua kovasti. Yritämme etsiä sorattomia reittejä, mikä ei olekaan helppo tehtävä. Ollin tassujen anturat eivät nimittäin tahdo kestää märän tien ja soran yhdistelmää. Tänäänkin oli takatassut verillä, toisesta tuli ihan verta lattialle. Ensiapuna oli huuhtelu puhtaalla vedellä ja tassuvahaus.

Kestääkö muiden koirien tassut märkiä syyskelejä?

torstai 3. marraskuuta 2011

Uusi päivystyspaikka (taas)

Emäntä on innostunut siirtelemään olohuoneen huonekalujen paikkoja niin, että Olli on joutunut opettelemaan jo neljännen kerran uuden päivystyspaikan sijainnin. Positiivista asiassa on tietenkin se, että kotiväki edelleenkin säilytti koiran näköyhteyden pihalle ja tielle.

"KÄÄK! Nyt kyllä riittää!"

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Pitkä aamulenkki

Kuva ei ole ihan uusi...
Tänään tehtiin jotain ennenkokematonta. Esikoisella on ollut auto lainassa ja sen sijaan, että olisimme odotelleet hänen palauttavan auton kotiin, päätimme lähteä hakemaan autoa kotiin. Esikoinen asuu keskikaupungilla, me laitakaupungilla ja välimatkaa on siis 11 kilometriä. Ollille otettiin vesipullo ja nappuloita evääksi, nuorelle parille vietiin tuoreita korvapuusteja. Aikaa kävelyyn meni minuuttia vaille kaksi tuntia ja jokaisella kolmella kävelijällä oli matkan jälkeen väsy, jano ja nälkä. Onneksi päästiin autolla takaisin kotiin!

Olli on sitten nukkunut koko pitkän päivän, ei ole kellon siirtäminen vaikuttanut koiran päivärytmiin. Ihmisiäkin väsyttää, mutta yritämme sinnitellä hereillä kuitenkin edes yhdeksään asti...

lauantai 29. lokakuuta 2011

Uusi päivystyspaikka

Meillä on koko ajan ollut sohva sijoitettuna koiran ehdoilla ikkunan läheisyyteen eli Olli on saanut mukavasti käsinojaan leväten päivystää pihalla ja tiellä kulkevia kaksi- ja nelijalkaisia. Nyt kuitenkin sohva on saanut siirtyä uuteen paikkaan ja Olli sai oman nojatuolin, josta pääsee ikkunalaudalle päivystysasentoon. Mäyräkoiratyyny siirtyi ihmisten käytöstä Ollin tuoliin pehmikkeeksi, on sitten mukava ottaa pikkupäikkärit, jos alkaa päivystys väsyttää. 

Tällä viikolla Olli on seurannut lintulaudalla vierailevia talitintteja ja ajanut kissan pois peräkärryn alta. Siilikin liikkui yksi ilta pihalla, mutta onneksi oli hämärää ja Olli hihnassa, joten siili sai vapaan kulun pihan poikki.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Ensimmäinen joululahja on jo avattu

Olli jäi sunnuntaina yksin kotiin ja emäntä unohti sulkea työhuoneen oven. Koska on turha esittää loukkaantunutta niin mitäpä sitä koira sitten muuta kuin mielenosoitusta pitämään! 

Työhuoneessa on iso kori, jonka pohjalla muutama joululahja (niin, meillä ollaan ajoissa liikkeellä). Olli päätti avata vain yhden paketin, mikä on todella ilahduttavasti ajateltu. Paketti oli raahattu avaamista varten olohuoneeseen, paperit oli matolla ja itse lahja oli työnnetty pöydän alle. Lahja oli sentään ehjä. 

ps. Pyyhin kuolat pois ennen uudelleen paketoimista.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Lintuvahti

Pihapuuhun on ripustettu lintulauta ja talitintit ovat innokkaasti käyneet ruokailemassa. Olli päivystää lintuja ja ajaa harakat tiehensä. Pikkulinnut eivät enää moisesta matalajalkaisesta koirasta välitä...

Kuva on otettu päivän "valoisimmalla" hetkellä. Arki-iltoina on enää turha valokuvata mitään, mutta ei näköjään keskellä päivääkään saada kovin valoisia kuvia.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Voisiko tämä syksy jo loppua?

Aamulenkki oli "ennen vanhaan" emännälle sellainen aamun piristysruiske - aamulenkin jälkeen tuntui vasta siltä, että oli kunnolla herännyt. Pimeiden ja kosteiden aamujen myötä aamulenkki on päivä päivältä lyhentynyt. Tänä aamuna tehtiin ennätys. Käveltiin noin 30 metriä, Olli teki aamuasiat ja sitten käveltiin takaisin kotiin. Oikeastaan menomatkalla Olli löntysteli ja yritti kääntyä kahden metrin välein takaisin kotiin. Asioinnin jälkeen koira oikein juoksi, että pääsi mahdollisimman nopeasti takaisin nukkumaan leivinuunin viereen.

Toivomme siis kuulaita pakkasaamuja, jolloin rapa ei roisku ja kevyt kuura valostuttaa luontoa.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Päivätirsat

Sunnuntaiaamupäivän lenkki tehtiin pururadalla ja metsässä. Metsälenkillä lähdettiin seikkailemaan ja jouduttiin ylittämään pari isoa ruostevetistä ojaa. Mies hyppäsi koira sylissä, emäntä yksin. Tuloksena kahdet likaiset lenkkarit ja yksi puhdas koira. 

Olli ainakin väsähti ja päätti ottaa päivätirsat nojatuolissa. Kuorsaus kuuluu kauas.  Kotiväki voikin siirtyä pihahommiin häiritsemästä. 

Tervetuloa uudet lukijat!

lauantai 15. lokakuuta 2011

8 satunnaista asiaa

Olli kiittää Pinjan ja Milon palvelusväkeä saamastaan tunnustuksesta 
(jota tuunasimme hieman, sori).

Tunnustukseen kuuluu kertoa kahdeksan satunnaista asiaa tunnustuksen saajasta ja tässäpä tulee: 

Olli
- on ruoka-aineallergikko
- ja syö Trovetin peura-perunanappulaa,
- antaa leikata kynnet ja putsata korvat,
- mutta inhoaa hampaiden pesemistä, 
- ei näe kunnolla hämärässä ja pimeässä, 
- mutta haistaa oravan ja siilin pitkänkin matkan päästä,
- pitää lämpimästä ja auringonpaisteesta
- eikä halua ulkoilla kylmällä ja märällä ilmalla. 

Tunnuksen saavat kaikki (koira)ystävät rotuun katsomatta!

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Australian emäntää odotellessa...

"Kun tässä vielä muutaman viikon päivystän, tuonne marraskuun loppuun asti, niin sitten se Australian emäntä saapuu. Tuokohan se mitään tuliaisia? Krokotiilin tai sellaisen pussiahman. Ei se haittaa, vaikkei toisikaan. Parasta on se, että pääsen emännän kainaloon nukkumaan. Siellä on mukavan kotoista ja emäntäkin tykkää, kun toimin varapatterina. Kahdestaan on aina lämpöisempi nukkua. Me odotellaan sua jo nyt."

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Aurinkoinen sunnuntai

Miten voi olla, että päivät menevät niin vauhdilla, ettei meinata perässä pysyä. 
Joka toinen päivä on paistanut ja joka toinen myrskynnyt - tai ainakin siltä on tuntunut. Onneksi viikonloppuna on saatu nauttia kauniista syysilmasta. Olli otti jopa vähän aikaa aurinkoa etupihalla kotiväen laittaessa kesäkalusteita talvisäilöön. Niin, sitä aurinkotuolikaan ei enää viritetty vaan koira sai tyytyä makoilemaan viltin päällä. Ei nyt sentään kylmässä maassa!

 Kotitiellä on vielä ruskaa, vaikka perjantain myrsky vei osasta puita kaikki lehdet.

Ja vauhdikasta on Ollin meno metsässä. Kuvat ovat tätä luokkaa...

tiistai 4. lokakuuta 2011

Tavallista arkea

Sunnuntaina ehdimme käydä metsässä kävelemässä ennen saderintaman saapumista. Ollin kanssa tulee etsityksi helppokulkuista maastoa, vaikka ei me nyt koko aikaa metsätielläkään kävelty. Puolukkaa poimittiin piirakan verran, mutta pääasiana oli kuitenkin rentoutua luonnon helmassa. Yksi iso metso (taitavat olla aina isoja?) nähtiin, muut eläimet pysyivät piilossa. 

Ollin arkipäivät ovat poikkeuksellisia seuraavien viikkojen ajan, sillä kuopuksella on meneillään olevassa jaksossa vähän tunteja. Mäyräkoiran ei tarvitse montakaan tuntia viettää yksin kotona. Katriina kertoo blogissaan Vilman arki-iltapäivästä ja yleensä samoilla teemoilla se menee meilläkin. Töiden jälkeen ruoka ja pikkulenkki, ellei kuopus ole käyttänyt iltapäivällä Ollia metsässä. Sitten kotiväki syö ja mäyräkoira vetäytyy miehen kanssa pikkunokosille ennen varsinaista iltalenkkiä. Tosin tänään on taas satanut vettä sen verran paljon, ettei Ollin kanssa ole tarvinnut pitkää lenkkiä tehdä. Tiistailenkkikin Pate-lagoton & Paten emännän kanssa siirrettiin, koska kukaan ei halunnut kastella itseään. Tai oikeastaan se taitaa Olli olla ainoa, jolle ulkoilu sateessa ei kelpaa.

Miten muiden arki-iltapäivät sujuvat?

lauantai 1. lokakuuta 2011

Auringonottoa lokakuussa

Koska lauantaista tuli lämmin ja aurinkoinen päivä, täytyi koiralle virittää aurinkopeti pihalle. Siinä on taas hyvä päivystää oman pihan tapahtumia ja vahtia tiellä kulkevia. Naapurin Heta oli saanut 10 pentua ja tuoksui hyvälle. Ollin päivä oli pelastettu, kun pääsi tekemään tuttavuutta Hetan kanssa. 


Aurinkoista viikonloppua!

torstai 29. syyskuuta 2011

Taas me ollaan ulkoiltu

Tämä polku kulkee yläasteen takana. Näin iltasella ei kukaan näyttänyt olevan salatupakalla.
 
"Katson autiota hiekkarantaa, ajatukseni mun kauas kantaa..." Eipä taida mäyräkoiran ajatus kovin kauas kantaa, koska aivan väkisin piti päästä märkään kaislikkoon tutkimaan hajuja. Tuolla oli varmaan jotain tosi mielenkiintoista, koska muuten Olli ei kastelisi jalkojaan. Emäntä ei lenkkareitaan halunnut kastella, joten suunta kuivalle maalle, mars!


Olli on saanut iltalenkeille heijastinliivin päälle, illat hämärtyvät äkkiä ja on parempi näkyä. 

Citykoira asfalttitiellä. Kun vaan tietäisi, kumpaan suuntaan ollaan menossa. Tutuilla reiteillä voin oikeastaan vain kävellä koiran perässä, koira tuntee reitit ja risteykset. Oudolla reitillä ja uusissa maisemissa koira epäröi joka risteyksessä. Ja tuntuu, että on menossa aina väärään suuntaan. 

Loppumatkasta kuljettiin urheilukeskuksen vierestä. Tyhjää oli. Ei ihme, että Suomen yleisurheilun taso on huono, kun urheilupyhätöt huutavat tyhjyyttään.