sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren, aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
ja se haukku - sitä enää kuule en.
Olli-boi 20.3.2006-9.5.2014 my soul mate, best friend, and love of my life. olli showed me love and took care of me when i couldn't do it and i'm always grateful for that. ♡ my baby ♡ -Noora-
Ei!!! Nyt teille jäi tyhjä koti ja iso ikävä. ♥
VastaaPoista"Entä jos surua ei olisi, jos ei olisikaan kyyneleitä, ei ikävää, ei kaipausta?
Se vasta surullista olisi. Koska silloin ei olisi ollut rakkauttakaan.
Sillä niin paljon kuin on rakkautta, niin paljon on myös surua."
(Hanna Ekola)
<3
VastaaPoistaItku tuli ja ikävä. Olli on sateenkaarella ja näkee kaikki värit, on vapaa ja onnellinen. Kiitos, että saatiin tutustua hienoon koiraan blogikaveruuden muodossa.
VastaaPoistaNyt itketään ruudun tälläkin puolella. Tätä vähän uumoilin, kun on ollut niin hiljaista. Oli varmasti vaikea päätös. Kummasti sitä voi kiintyä koiraan, jonka elämää seuraa blogin kautta:) Siinä välittyi se kiintymys ja huumori kirjoittajasta tietysti, tämä on ollut ihan lempiblogi.
VastaaPoistaOllille hyvää matkaa autuaammille metsästysmaille! Isäntäväelle halaus surussanne.
Täällä tuli itku myös, oli ihanaa tutustua Olliin, monta kertaa päivässäkin katsottiin blogia olisiko Ollista jotain uutta. Isoja haleja ja jaksamisia surunne kanssa!
VastaaPoistaSuuri osanotto <3
VastaaPoistaVoi mikä suru. Hyvää matkaa blogikaveri Ollille.
VastaaPoistaPaljon voimia sinne.
VastaaPoistaOlen pahoillani, että näin kävi, mutta teitte parhaanne joka tilanteessa. Surun lientymistä, lämpimiä muistoja ja kiitos myös Ollille blogikaveruudesta.
VastaaPoistaMai ja Arttu
No voi suru. Koiran lopettaminen on kova päätös, mutta se on se suurin päätös, mikä omistajan on tehtävä. Kyyneleet tulvahtivat silmääni täälläkin, vaikka en Ollia koskaan tavannutkaan. M-L ja Ossi.
VastaaPoistaMitkää sanat ei riitä... itku tuli. Koko syvämmestä voemija surussa ja ikävässä!
VastaaPoistaRakas ja hyvä plokikamu Ollikka, me toivotaan sulle hyvää matkaa ja siellä jossain, sä tapaat monta hyvää tyyppiä. Me nähdään vielä jossain...
VastaaPoistaSilittää ei enää voi, eikä ottaa kainaloon nukkumaan, mutta sydämiin Olli jäi asumaan. Täältä lähtee voima-ajatuksia Ollin kotiväelle ja Ollille terveisiä sinne pilven reunalle.
VastaaPoistaLämpöiset halaukset ja muiskaukset teille kaikille! Kyyneleet silmissä muistelemme rakasta blogikamua! <3
VastaaPoistaKyyneleet tuli tännekin, Teidän blogi oli ensimmäinen löytämäni aloittaessani tutustumista mäyräkoiramaailmaan ja ilolla olenkin elämäänne seurannut, joten kiitos Ollille kaikesta myös blogimaailman kautta antamastaan. Paljon voimia suureen suruunne <3
VastaaPoistaOon parkunu täällä oikeastaan koko päivän sen jälkeen kun aamulla luin tämän sydäntäsärkevän uutisen. :´( Enkä silti meinaa osata sanoa mitään.. Olen tosi, tosi pahoillani teidän kaikkien puolesta, että kävi näin. :´( Surunne täytyy olla valtava. ((halaus))
VastaaPoistaIhanalle ja komealle Ollikalle toivotan hyvää matkaa sateenkaarisillalle. ♥♥♥ Siellä sinua odottaa monta, monta rakasta. Mene rauhassa Ystävä Kallis. ♥
Kauneutta ilman turhamaisuutta,
voimaa ilman röyhkeyttä,
rohkeutta ilman julmuutta,
ja kaikki ihmisen hyveet ilman paheita
Osanottomme ♥
VastaaPoistaKiitos ihanat ystävät, kiitos suunnattoman paljon.
VastaaPoista"It is a fearful thing to love what death can touch", sanoi Laura muistokirjoituksessaan.
Ikävän määrää ei voi mitata, koti on niin tyhjä.
Taivaalle syttyi uusi tähti. Osanottomme. <3
VastaaPoistaNakki ja Nakin mamma
Kyyneleet silmissä luin tekstin ja kommentit. Voimia teille.
VastaaPoistaOi Olli, iso ja komea, mäyrisblogien johtotähti, juokse nyt vapaana ja villinä...
VastaaPoistaOsanottomme. Voimia Teille kantaa tämä suuri suru ja kestää pakahduttava tunne rinnassa.
VastaaPoistat.Pipukka ja Pipukan äippä.
Voi miten ikävä uutinen, täälläkin kyynelehditään;(
VastaaPoistaOn aina niin ikävä luopua rakkaasta kaverista, mutta Ollilla on nyt hyvä olla sateenkaarisillalla kavereiden kanssa. Voimia ja jaksamista teille <3
Kiitos blogikaveruudesta Ollille ja kotiväelle.
Voi ei! Olli, sä oot tärkee vaikka et täällä meijän kanssa ole. Tulet koskettamaan meijän sydämmiä <3 Osaanotto ja eläen surussa mukana. Elmeri ja Olli <3
VastaaPoista"Tänä iltana haukahdat ja kaukana ajo käy, johon saata en sinua seurata ja joka ei tänne näy."
VastaaPoistaOllia muistellen <3
Voi ei, nyt tuli itku! Osanottomme ja lämmin halaus!
VastaaPoistaKiitos blogikaveruudesta. Vaikea kirjoittaa, kun kyyneleet valuu näppiksille...
-Ellieli ja Elli
Suurensuuri osanotto suureen suruun <3
VastaaPoistaMeilläkin tuli itku...
VastaaPoistatääläkin itketään....mikään ei voi koskettaa syvemmältä kuin rakkaus luojanluomaan
Poistaosanottomme väinö ja kiisu
osan otot kosketti kovast itku pääsi kyynel jos toinenkin terveisin 17-vuotias mäyriksen omistaja !
VastaaPoistaOtan osaa suruun. :(
VastaaPoistaNyyh :´( Osanottoni suureen suruunne. Voimia.
VastaaPoistat. joulukuussa Minninsä menettänyt Sari
Osanotot suureen suruunne. Olli oli upea mäyräkoirapersoona. <3
VastaaPoistaVoi ei :( Olli on poissa, mutta aina sydämessämme. Ainoa mäyräkoira jonka blogia seurasin. Voimia olli perheelle tänä vaikeana aikana. Hän oli hieno poika ja hieno persoona. Mäyräkoirien mäyräkoira <3 T: Anne, Veera ja Eero
VastaaPoistaMaailman Coolein Kameli on poissa. Mattella valuu silmät ja mullakin katos halut tupsluureihin - Ollille hyvää matkaa ja kotiväelleen kovasti voimia. Nyt Olli NÄKEE taas naapurikytätä, ja voi rauhassa odottaa kotiväkeään saapuvaksi, ilman hätää ja huolta <3 terveisin Mauri-setä ja Mattensa
VastaaPoistaOsanottomme.
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruunne. Tiedän niin hyvin miltä teistä nyt tuntuu, joten itku tässä silmäkulmaan tulee. Voimia ja jaksamista näinä raskaina päivinä. Meidän jouluna pois mennyt Pimu oli varmaankin vastassa Ollia ja siellä ne nyt viilettää mukavimmilla metsämailla.
VastaaPoistaTypyn emäntä
Kepeät tassut Ollille siellä jossain! Lämmin osanotto!
VastaaPoistaLämmin osanotto suureen suruunne.
VastaaPoistaJaksamisia <3
"En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun".
Rakkaus ei koskaan kuole.
T: kolmen mäyriksen mamma
Otan osaa, tosiaankin:( on kokemusta lemmikin menettämisestä, kauhealta tuntuu, varmasti. Hankitteko uuden koiran ja jatkatteko blogia. Toivottavasti en kuulosta tahdittomalta. Uusi koira nimittäin usein auttaa suruun. Olli oli hyvin persoonallinen pieni mäyräkoira. <3
VastaaPoistaEmme ota uutta koiraa. Nyt ajatus tuntuu mahdottomalta, mutta voihan mieli vielä puuttua. Olli oli niin sopiva koira kaikin puolin meille, kaikkien luonteet sopivat hyvin yhteen.
PoistaBlogi jää vähäksi aikaa elämään, sitten suljen sen.
Taivaanrannalta näkee kaiken paremmin ja kulku on kepeää. Suru täytyy surra pois jotta uusi päivä tulla vois. Iltatähden kupeeseen Ollille haukumme terveiset ja lähetämme voimia kotiväelle. Nuppu-Höppö ja Veikka-Poika
VastaaPoistaOsanottomme meiltä täältä. Kurkkua kuristaa ja kyyneleet virtaa. Menetys tuntuu aina niin kovalta iskulta. Nyt Ollilla on vehreät laitumet juosta kovaa. Maria, Ansku, Ella ja Sara
VastaaPoistaSuuret kiitokset sanoistanne teille kaikille!
VastaaPoistaMinua on itkettänyt jokaisen ihanan kommentin kohdalla. Onneksi Ollilla on ollut vastassa runsas joukko ystäviä - siellä ne kaverit kirmaavat vapaita ilman kipuja ja särkyjä.
Voimia suuren surun keskelle ♥
VastaaPoistaItku tuli täälläkin. Olli oli minulle OpasKoira Mäyräkoirien maailmaan. Olitte isona apuna ummikolle mäyräkoirien suhteen. Kiitos teille, kun jaoitte mäyräkoiran elämää muillekin. Teidän kauttanne löytyi muitakin (mäyrä)koiria joiden elämää seuraillaan. Voimia suruun!
VastaaPoistaT: Tiina & mäyräkoira Nadja
Voi Olli :( Ajattelinkin että jotain ikävää sattunut kun ei hetkeen kuulunut päivitystä... Todella paljon voimia teille, voimahalit! Ei täälläkään päässä itkulta vältytty, Ollin blogi oli ekoja blogeja mitä olen alkanut seuraamaan...
VastaaPoistaAskel hiljenee – seisahtuu,
liekki hiipuu – sammuu.
On kiitoksen ja jäähyväisten aika.
-Anne ja Jimi-cockeri
Pitkähkö blogitauko takana ja ikävä uutinen kohtasi listalaisten blogeja lukiessa. Voi Olli :'( Hyvää matkaa <3
VastaaPoistaPala kurkussa ja kyyneleet silmissä olen lukenut Ollista. Olli oli minullekin ensimmäinen blogituttavuus. Voimia Ollikan perheelle; suru on nyt kamala eikä haihdu ihan kokonaan koskaan mutta kunhan aikaa kuluu niin ihanat muistot ovat kuitenkin päällimmäisinä. Terveisin: kaksi karvaista enkeliä minullakin
VastaaPoistaR.I.P Mäyräkoira Olli
VastaaPoistaOsanottoni ja voimia kaikille. Ollin blogi oli ensimmäisiä mäyräkoirablogeja jota löysin ja Olli on ilahduttanut monia päiviäni. <3
VastaaPoistaViikko eletty ilman Ollia. Haikeaa on. Aamulla ei kuulu tassujen ääniä parketilla, ei ole koiraa nuolemassa jogurttipurkin jämiä. Sohvalla on liikaa tilaa yhdelle, koiran kanssa oltiin aina vierekkäin.
VastaaPoistaKiitos kommenteista, kiitos lohdutuksen sanoista. <3
Osanottoni ja voimia teille kovasti♥
VastaaPoista-Venla
Osanotto täältä pk-seudulta suruunne. Olli oli meille aivan ainutlaatuinen päivänpelastaja, oli aina ilo seurata mitä Ollille kuuluu. Suuret kiitokset siis myös palvelusväelle siitä uutterasta työstä jossa Ollin etu oli aina ykkönen. On vaikea keksiä huolelehtivampaa koiranpitäjää /-pitäjiä ja se että vielä blogin kautta tarjositte mahdollisuuden tutustua mäyräkoiran hienoon luonteeseen näin läheisesti on suuriarvoista. Surun jälkeen seuraa onnelliset muistot. Aurinkoista kesänalkua sinne Ouluun täältä Länsi-Hgin rannoilta jossa myös muutama mäyräkoira vahtii tilannetta.
VastaaPoistaNiin monta kertaa vedet silmissä tuli naurettua Ollin kolttosille - ja nyt täällä silmät kyynelissä muusta syystä...Hieno, omanarvoinentuntoinen koiraherra on poissa. Oli ilo saada tavata Olli <3
VastaaPoistaHaikeaa oli lukea, että suuri Oman Elämänsä Sankari – komea, kepposteleva Olli on poissa. Olli vakuutti minutkin mäyräkoirien syvälle sisimpään osuvasta persoonallisuudesta. Suurkiitos Ollin emännälle ihanasta ja niin hyvin kirjoitetusta blogista ja kuvista (sekä sen linkkilistasta), on ollut ilo vierailla. Ihanaa olisi nähdä seuraavaksi päivitys Ollin seuraajasta, mutta toivottavasti kirjoitukset eivät silti muutenkaan pitkään, pitkään aikaan poistu lopullisesti. Niitä lukemaan on niin mukava aina välillä palata.
VastaaPoistaLämpimät terveiset Töölöstä.
Voi Olli! <3 Osanottoni.
VastaaPoistaVoih! Maailman komein Olli. Kiitos ihanasta blogista ja etenkin kuvista. Voimia teille kaikille! t. tiina
VastaaPoistaMistä näitä ihania kommentteja oikein tulee? No, tietenkin teiltä kaikilta ihanilta ihmisiltä.
VastaaPoistaJuuri äsken iski kova koirakaipuu ja sitten rupesin lukemaan kommenttejanne. Ne lohduttavat.
Olli oli viides koira, jonka kanssa olen elänyt. Jokaisen koiran kuolema (no, ensimmäisestä ei ole hirveästi mielikuvia) on ollut tragedia. Kaksi ensimmäistä jäi auton alle, kolme seuraavaa piti syystä tai toisesta armahtaa. Olli on ainoa, joka on nukkunut käsivarsilleni. Siksikö tämä on niin vaikeaa?
Aikku, tunnen luissani sun kaipuus...
PoistaOlisko liikaa pyydetty, ettet poistaisi Ollikan blogia? Olli oli meidänkin perheen ekoja blogeja, jonka kautta sukelsimme koirayhteisöön. Tuulisten Poikien blogiin tuli kaikista eniten juuri Ollin kautta lukijoita. Kiitos sinulle ja Ollille ja koko teidän perheelle.
En poista blogia, tämä on lastenkin toive. Jossain vaiheessa siirrän blogin salasanan taakse, mutta en vielä aikaan. Itse en ole vielä pystynyt lukemaan vanhoja juttuja. Tänään myin kirppiksellä Ollin korin. Sattumoisin sen osti kuopuksen ystävän äiti ja korissa nukkuvat nyt Leevi ja Nemo. Nemo taisi ollakin Tuiskun sukua vai miten se olikaan.
PoistaTäällä eräs mäyräkoiraimmeinen ottaa osaa suureen suruunne. Olin aivan järkyttynyt kun tulin kurkkaamaan, mitä Ollille kuuluu. Olen jo monta vuotta seurannut blogianne ja todennut sen hyväksi. Toivottavasti mahdollisen tulevan karvakuonon elämää saamme myös seurata netistä. Itselläni ainakin koiran kuolemasta toipui nopeammin, kun heti seuraavana päivänä haimme uuden pennun tilalle. Koiran elämä on niin valitettavan lyhyt. Kovasti tulee Ollia ikävä.
VastaaPoistaKiitos osanotosta.
PoistaTällä hetkellä ei ole uutta koiraa tulossa talouteen, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Kovasti voimia sinne ja osanottoni, Ollia tulee ikävä täälläkin <3 Kovasti on ollut mukava seurata Herra Ollin ja palvelusväen touhuja ja edesottamuksia :) Blogi on ollut todella hyvin kirjoitettu, joten harmi ja sääli jos kaikki päättyy tähän... Blogin päähenkilö on yksi "syyllinen" siihen, että sylissäni nukkuu nyt kääpiö-mäykky :) Hyvää matkaa Ollille ja kepeät mullat, siellä uudessa paikassa on hyvä temmeltää kivutta ja kavereitakin varmaan löytyy! Aina muistoissain <3
VastaaPoistaIhanaa yhteiseloa minimäykyn kanssa!
PoistaÄlä sulje blogia vielä pitkään aikaan. Mekin käymme täällä usein katsomassa. Voisit ehkä kirjoittaa omista tuntemuksistasi, siis jos haluat jakaa. Siitä voisi olla lohtua niille monille muille, jotka ovat joutuneet päästämään ystävänsä pilven reunalle.
VastaaPoistaMinä käyn aina katsomassa tuon ylimmän kuvan, missä Olli astelee poispäin pää painuksissa, ja jäljet näkyvät. Se on hieno kuva koiran lähdöstä, vaikka lähtö ei ehkä kuvatessa ollutkaan mielessä.
Jaksamisia Ollin kotiväelle! Aatun sihteeri
Ei suljeta, ei.
PoistaMekin käymme välillä katsomassa, mitä kaikkea sitä onkaan touhuttu.
Voisin jakaa tuntemuksiani, kun jaksan niitä kirjoittaa.
Terkkuja Aatun kotiväelle ja Aatulle sata ylimääräistä rapsutusta!
Voi ei, nyt vasta huomasin tämän uutisen. Ollin blogi oli ensimmäisiä mäyrisblogeja joita aloin lukea silloin, kun suunnittelin oman nakin hankintaa, ja tämän blogin kautta kuljin ja kuljen edelleen myös muihin blogeihin. Osanottoni teille Ollin ihmisille ja hyvää matkaa ihanalle Ollille <3 Muuta en osaa tähän suureen suruun sanoa, niin kauhea se ikävä on joka rakkaan ystävän menetyksestä seuraa. Mutta onneksi aika auttaa ja helpottaa, ja täällä kaikki ihanat muistot ovat tallessa kuvien kanssa.
VastaaPoistaKiitos Liisa.
PoistaAika auttaa ja muistot.
Monesti illalla istun ja mietin mennyttä. Onneksi on myös tulevaisuutta, jota miettiä, kun elokuussa minusta tulee mummo.
Voi surku!!! Täälläkin päässä Olli oli ensimmäisiä mäykky-blogeja ja ennen minun tuloa tätä lueskeltiin jonkun verran..... Olli, nähdään joskus... Ja teillle ihmisille paljon jaksamista ilman uskollista pötköä. :I
VastaaPoistaNyt on reilu kuukausi oltu miehen kanssa kahdestaan. Monta kertaa päivässä tulee Olli mieleen. Muistot pysyvät ja lohduttavat.
PoistaVoi itku! Osanottoni Ollin poismenon johdosta!:( meilläkin kävi kuolema 9.6.14 kun Nelli nukkui pois autoimmuunianemian uuvuttamana 5vuoden 11 kuukauden iässä. Suru on suuri.
VastaaPoistaKaikesta huolimatta hyvää kesää!
Terveisin Iina, Fanni ja Pihla-vauva (me and the mäyräkoira)
Nyt Nelli saa juosta vapaana ja terveenä Ollin kanssa vihreillä niityillä. Osanottomme.
VastaaPoistaMinun ja Ilmari mäykyn osanotot! Täälläkin edetään kriittisiä hetkiä, koska Ilmarilla 3v on mäyräkoirahalvaus ja määräyksenä on lepoa ja kipulääkkeitä. :(
VastaaPoista-miljama
Kiitos osanotosta.
PoistaToivotamme Ilmarille kaikkea hyvää ja pikaista parantumista. Mäyräkoirat ovat sitkeitä kavereita, toivottavasti lepo auttaa.
Mitenkä ootta jaksellu? Kohta kaks kuukaatta männy... :( Ootta mielessä <3
VastaaPoistaKiitos Iivari &co. Vaikeaa ja haikeaa on. Lomareissun jälkeen kävin Ollin haudalla katsomassa, miten kaveri pärjäilee ja putsaamassa rikkaruohot pois.
PoistaOllin kuoleman jälkeen tapahtui outo juttu. Istuimme miehen kanssa saunan jälkeen pihakeinussa ja västäräkki tuli siihen meidän eteen nurmikolle hyppelehtemään. Ei pelännyt eikä arastellut meitä lainkaan, siinä iloisena hyppeli ja keikisteli meille. Myöhemmin ajattelin, että Ollilta saimme siinä terveiset: kaikki hyvin siellä toisella puolen rajaa.
Hei!
PoistaPakko kommentoida tähän. Yksi omista edellisistä laumanjäsenistä jouduttiin lopettamaan reilu vuosi sitten. Kymmenisen vuotta sitten näin ensimmäisen kerran yhden pyrstötiaisen ulkoillessani silloisen pennun kanssa, sen jälkeen en kertaakaan, kunnes viime syksynä, tämän kyseisen äkkiä poistuneen syntymäpäivänä, oman kotimme läheisyydessä pyöri iso parvi kyseisiä lintuja. Kesyinä, katselivat minua ja nykyistä koiraamme. Ilmeisesti syntymäpäivälahja edesmenneeltä, viesti että älä murehdi. Sen jälkeen ei pyrstötiaisista ole näkynyt vilaustakaan... Sattumaako? Kuka tietää, mutta sillä hetkellä se ei siltä tuntunut, eikä vieläkään.
Ollin toimii yhä edelleen johtotähtenäni mäyräkoirien maailmaan, vaikka oman mäyrän kanssa on elelty jo kohta neljä vuotta. Opittavaa riittää silti joka päivä, ja teidänkin vanhat kirjoitukset toimivat vertaistukena. Kiitos niistä, ja voimia teille sinne.
T: Tiina & mäyräkoira Nadja
Hei Aikku, Noora koko muu perhe!
VastaaPoistaMe huomasimme Ollin nukkuneen pois vasta tänään. Otamme osaa suruunne ja kaipaukseenne! Kiitos teille että annoitte Ollille hyvän kodin♡
Kaivaten Ollia Roosaliina, Eveliina ja Virva
Kiitos <3
PoistaSuru on ollut valtava, aivan suunnaton. Vieläkin sattuu ja kyyneleet tulevat silmiin. Toivottavasti aika helpottaa.
Varmasti helpottaa, mutta muistot elävät aina♡
VastaaPoista