Olli on ollut koko talven hyvin kiinnostunut siitä, mitä on aidan takana. Mäyräkoiran mielestä aidan, suljetun oven tms. takana on oltava aina jotain parempaa, jopa ruokaa.
Viime tiistaina tulin vähän aikaisemmin kotiin ja päästin Ollin pihalle nauttimaan aurinkoisesta kevätsäästä. Hetken kuluttua kuului Ollin haukkuminen ja menin katsomaan, mitä se Olli haukkuu. Naapuri oli omalla pihallaan ja kertoi äsken löytäneensä Ollin heidän pihaltaan. Kuten kuvasta huomaatte, aidan ja maan välinen rako on peitetty kanaverkolla, joka antoi taas sen verran myötä, että mäyräkoira mahtui alta toiselle puolelle. Olin kyllä ovelasti laittanut kukkalaatikon esteeksi, mäyräkoira ei pidä tuollaisia esteinä, ei edes hidasteina.
Lissu oli kysynyt Ollilta: Mistäs sinä tänne tupsahdit?
Olli oli katsonut pitkään Lissua silmiin, kääntynyt ja mennyt samaa tietä aidan alta omalle pihalle. Ja sitten haukkui perään!
Tänään kanaverkon alareunaan on pingotettu paksu teräslanka, joka kiristää verkon tiukaksi. Seuraavaksi siihen naulataan lauta.
Kiltti Olli, ei edes karkaa kauas...
VastaaPoistaMeillä isäntä löi taivutettuja harjateräksiä verkon alalaitaan, ei pääse alta edes kaivautuen läpi. Tai sitten pitäisi kaivaa puoli metriä ja siitä jää jo näillä pihaneliöillä kiinni!
Tottelevainen ja komia herra tämä Olli. Onneksi päättyi onnellisesti ja nopeasti.
VastaaPoistaOllillahan onkin ollut jännä päivä kun on käynyt karkuretkellä :D mutta onneksi ei mennyt kauas. Ja on se yllättävää mistä raosta sitä pötkylä pääseekin änkeytymään.
VastaaPoista