Ollikin on huomannut, ettei päälenkittäjän hermoja kannata rassata enempäänsä. Päälenkittäjä nimittäin työnsä ohella yrittää kirjoittaa kandin tutkielmaa, eikä vinku-vonkuminen eteisessä auta keskittymistä. Keskiviikon kurittoman ulkoilun jälkeen poika on ollut tottelevaisuuden perikuva. Näin mennään laidasta laitaan.
Ja kotiväen päälenkittäjäkin on hieman kuriton, koska on antanut Ollille erikoisoikeuksia makuuhuoneen sängyn päällä makoiluun. Mutta pitäähän opiskelijallakin olla seuraa ja mäyräkoira on parasta seuraa. Ainakin nukkuva mäyräoira.
Taitavat olla sukua, Olli ja Arttu... ;)
VastaaPoistaOletkos huomannut, onko Olli rennompi ja rauhallisempi, jos on useana päivänä enemmän porukkaa koolla? Ja levottomampi, jos sen kanssa on kaksin?
Minä tein myös muönytyksen ollessani "yövuoroleskenä" kesällä. Ja funihan on ollut sen jälkeen sitä mieltä että sänky kuuluu myös mäyräkoiran perusoikeuksiin ;)
VastaaPoistaMai: yleensä Olli on kotona rauhallinen ja touhuaa omiaan eli pehmittää jääkarhua, norsua tai kissaa. Tai nukkuu. Mutta jos Olli tuntee jääneensä ilman tarvittavaa huomiota, poika voi alkaa tehdä kepposia. Tämä osataan jo ottaa huomioon ja välttää keppostilanteet. Ollin rauhallisuuteen ei vaikuta kotona olevien henkilöiden lukumäärä. Mutta rapsutusteen määrään se vaikuttaa, mitä enemmän väkeä, sitä enemmän rapsutuksia.
VastaaPoistaRaisa ja Funi: Niinhän se on, että kerran kun antaa periksi niin mäyräkoira ei unohda sitä koskaan. Saavutetuista eduista ei luovuta.
Meilläkin on huomattu tuo, että jos koira ei saa mielestään tarpeeksi huomiota, alkaa kenkien varastelu ym. Tosin ärsyttävää se on siksi, että yleensä huomio on jäänyt vähemmälle jonkin kiirellisen tehtävän takia ja hermothan siinä vaan kiristyy kun koira aloittaa temppuilun juuri sillä huonoimmalla hetkellä :D
VastaaPoistaMäyräkoira onkin mahtavaa opiskeluseuraa varsinkin nukkuessaan :) Emäntä tekee yleensä koulutehtävänsä sohvalla läppäri sylissä istuen, jolloin huomion hakuinen mäyräkoira alkaa halailemaan emäntää.. Nousee kylkeä vastan pystyyn ja venyttelee tassujaan kohti emännän korvaa. Jos tämä ei tehoa, haetaan limainen puruluu joka aletaan jyystää emännän reittä vasten, viimeisenä oljenkortena koira kiipeää sohvan selkänojalle josta alkaa ahdistella.
VastaaPoistaJa kuinka helppoa onkaan kiperän tehtävän siirtäminen mietintä myssyyn mäyriksen lenkittämisen ajaksi ;) Kaipa se on kohta pakko myöntää että elämme vain mäyräkoiriamme varten ;)
Meillä Ossia ei päästetä edes makkareihin. Tästä olen kyllä joutunut tekemään kahtena kertana poikkeuksen kun on ollut vieraita kylässä ja "Ossin" huone valloitettu. Päivätorkkuseuraa kyllä Ossista saan takuuvarmasti jos koitan ottaa nokoset joko yläkerran sohvalla tai "vierassängyssä". Minähän en vaikuta työelämässä joten päivätorkutkin joskus suodaan:) Terveisin Ossi ja M-L
VastaaPoista