 |
| Olli puolitoistavuotiaana. Pallit on. |
Ennen Olli oli tarkka pihareviiristään: omalla pihalla ei asioida. Nyt koira pissaa omalle pihalle, mutta tietenkin tämä voi johtua huonoista olosuhteista. Kukapa sitä viitsii sateella/pakkasella/pimeällä/kolealla lähteä kovin kauas toimittamaan välttämättömiä asiota. Ensin luulin, että koira merkkaa lenkeillä vähemmän kuin aikaisemmin. Kuitenkin nyt melkein jokaisen lumikokkareen kohdalla täytyy ruikata ja näin toimii suurin osa muistakin koirista, sillä kävelyteiden isot lumikokkareet ovat kivasti kellastuneet.
Ruokahalu ei ole lisääntynyt, aikaisemminkin se on ollut valtava. Paino ei ole kuitenkaan noussut, vaikka tästä meitä varoiteltiin. Päinvastoin koira on koko ajan lihotuskuurilla.
Aamulaiskuus on ainoa merkittävä muutos. Aamulenkiksi riittää vain max 10 minuutin asiointilenkki. Iltalenkki kyllä täytyy tehdä entiseen malliin - vain hyvällä säällä. Tämä voi toisaalta johtua koiran alati lisääntyvästä mukavuudenhalusta.
Miten lääketieteellistä tai koiran käyttäytymiseen liittyvää syytä kastraatioon meillä ei ollut. Ollilta leikattiin napatyrä ja eläinlääkärin mukaan kastraatio olisi kätevä tehdä samalla nukutuksella. Kastraatiolla ehkäistään tulevaisuudessa mahdollisesti tulevia miestenvaivoja. Kokemustemme perusteella kastraatio ei muuttanut koiraa, mutta toivottavasti tuo ikääntyvälle koiralle terveempiä päiviä.
 |
| Mäyräkoira palliton koirapuistossa. |
Kiva kuulla, että hommat luistaa ja kepposet kehittyy entiseen malliin. Heti kun saan jostakin ylimääräistä, haluan leikata Vilmankin. Tyttökoirillakin kerrotaan ilkeistä vaivoista ja emännänkin elämä kirkastui, kun pääsi värkeistä eroon.
VastaaPoistaIkävintä toimenpiteessä koiran kannalta oli kaulurin pitäminen. Kipua Olli ei tuntenut, mutta kipulääkettä annettiin ohjeen mukaan varmuuden vuoksi.
PoistaHyvä kuulla, että on myös kastraatiota mistä ei ole huonoa sanomista. :) Yleensä saa vain lukea negatiivisia kokemuksia! Ollin maailma pysyy siis mallillaan vaikka pallitonna.
VastaaPoistaEhkä negatiivisista asioista puhutaan herkemmin.
PoistaTänään iltakävelyllä (pakkasesta johtuen koira ei suostunut lenkille) tapasimme Arttu-karkkarin, joka leikattiin alle 2-vuotiaana. Arttu ei enää välitä vastaantulevista kavereista, Ollikin saa yrittää ihan turhaan tehdä tuttavuutta.
Paavo on aloittanut remmiräyhän parin kuukauden sisällä, ei kiva. Ja jos palleja on ikävä, voin lainata Paavon palleja.
VastaaPoistaEilen näytelmäharjoituksissa ohjaaja kehotti kutsumaan vieraita ja pyytämään heitä vääntelemään Paavon häntää ja kokeilemaan palleja. Paavo kun ei oikein välitä takaosan tutkimisesta näytelmäpöydällä. Kuinkahan moni ystävä haluaa tulla meille kylään?
Voit pitää vaikka nyyttärit... "tervetuloa kylään. Syödään hyvin ja tutkitaan Paavon pallit." Ja talo täytyy ystävistä.
PoistaMeillä on mietinnässä Peppin leikkauttaminen. Hammasohgelmien takia Pepillä ei voi teettää pentuja, joten leikkauttaminen olisi siinä(kin) mielessä mahdollista milloin vain. Joku vielä vähän haraa vastaan meikäläisen mielessä. Varmaan se, että leikkaus ei ole pakollinen. Eli miksi pistää terve koira läpikäymään leikkauksen riskit ja toipumisen haasteet. No, onhan sille leikkaukselle tietysti montakin hyvää syytä (miksi sitä tietysti mietitäänkin) esim. vanhemmiten suht yleisten kohtu- ja nisävaivojen ennaltaehkäisy. Mielessäni toivon myös salaa, että leikkaus rauhottaisi Pepin ärhäkkää käytöstä. Niin voisi hyvin käydäkin, etenkin, jos ärhäkkyydellä on hormoonitoiminnan kanssa yhteys, mitä itse pidän hyvin todennäköisenä. Katsotaan kuin meitin käy.
VastaaPoistaMukavaa kuulla, että Ollin leikkaus ei ole aiheuttanut ainakaan mitään negatiivista. :) Oli varmasti hyvä idea tehdä kastraatio tyräleikkauksen yhteydessä. Vähän niin kuin kaksi kärpästä (pallia) yhdellä iskulla.. ;)
Ilman napatyräleikkausta Ollikin olisi saanut elää pallillisena.
PoistaJäin oikein miettimään onko Nelli muuttunut sterilaation jälkeen enkä oikein keksinyt että mikään olisi muuttunut. Täytyypä vähän tuumia tätä asiaa...
VastaaPoistaTuumaile ja kirjoittele blogiisi asiasta.
PoistaElmerin kohdalla muutoksia näkee nyt selvästi, kun leikkuusta on 1v 3kk. Ollihan on niin symppis,että ei se haittaa vaikka ihan omana keppostelijana pysyy ;)
VastaaPoistaMeidän symppis oli ottanut tänään herneen kirsuun, kun lähdettiin uimaan ja jätettiin koira kotiin. Palatessa odotti matolla protestipissa.
PoistaMinä olen nähnyt aika paljon leikattuja koiria ja täytyy sanoa, että nämä koirat ovat olleet täysin flegmaattisia. No joukossa on yksi poikkeus: erään tuttavamme karvaton koira joka kovasti pelätessään hyökkäsi suoraan Ossin kimppun. Ossi kun ei oikein osannut sitten päättää mikä tuo koira oli, päätti herrasmiehenä kerrankin perääntyä. Ossille on jostain syystä pallit jäänyt, kun pitkään unelmoin, että olisi saanut jonkun kanssa teetetyksi Ossin kanssa pennut. No minähän en saanut ikinä vietyä Ossia edes näyttelyyn. No en ole leikkauksien vastustaja, mutta en ole ehkä kärkijonossa niitä puolustamassakaan. Ehkä jos on kyse omistajan ihan pelkästä "mukavuudenhalusta", niin voisinpa jopa vastustaakin. No en osaa oikein ottaa kantaa... M-L ja Ossi
VastaaPoistaSekin on mielipide, ettei osaa ottaa kantaa. Tässäkin asiassa on yhtä monta mielipidettä kuin on mielipiteen kertojaa. Jokainen tavallaan.
PoistaMää en kuulema myöskään oo muuttunu mitenkään muuten kulkusten lähdön jälkeen, paitti että täysin kadoksissa ollu ruokahalu löytyi yhdessä yössä, ko ei tytöt ollu koko ajan mielessä, ja sit sen myötä noit kertymiikin on alkanu tulee helpommin. Muuten oon matten mukaan ihan samanlainen jääräpää ko ennenki. Muthan kastroitiinki kyl jo aika nuorena, 2-vuotta oli ikää. Toinen kulkunen oli jääny mulla tonne masuun piiloon, ja sitten alko 1,5-vuotiaana olee kuule Olli semmosia ko eturauhasvaivoja, ihan koko ajan. Elli sano et se johtu siitä, et olin niin kovasti tyttöjen perään, oikee hormoonihirviö kuulema. Nimmut sitten leikattiin, virallinen dg oli "Hyperseksuaalisuus". Ihan samalla tavalla mun gigolohännänheilutus irtoo kyllä kuulema edelleen kivan tytön tullessa vastaan, mut ei onneks sit enää eturauhanen vaivaa. Terkkuja Ouluun!
VastaaPoistaKiva, että pääsit eturauhasvaivoista. Ne on kuulemma vanhempien koiraherrojen ongelmia, mutta näköjään nuoremmatkin niistä kärsii. Jos sää oli hyperseksuaalinen, niin mää oon emännän mukaan ollut aina sukupuolineutraali. En ole hirveesti kiinnostunut noista touhuista.
PoistaMirkku ei ole muuttunut miksikään leikkauksen jälkeen. Sama hassu laiheliini!:)
VastaaPoistaSama ihana Mirkkuliini <3
PoistaIhanaa päivää ystäväiseni.
t. Olli
No ainakin yhtä komea poika se Olli on, ennen ja jälkeen leikkausten :) Meillä ovat pojat tyttöjen perään, mutta koskaan eivät ole *koputan puuta kiivaasti* sisällä vonkuneet ulos, tyttöjä etsimään. Innostuvat kyllä sitten ulkona narttujen tuoksuista ja gigolohännät vispaten niitä seurataan, mutta suoranaista hysteriaa ei aiheuta kuin eräs tietty hevonen (tietenkin, pitäähän sitä mäyräkoiralla tavoitteita olla! :)
VastaaPoistaOllille rapsut ja pusutukset :)
Kiitos kiitos!
PoistaOllikin pääsi Piimäperän lenkillä hevosen "makuun", kun mies oli siellä Ollin kanssa potkurilenkillä. Ja kyllä oli vauhtia piisannut ihan molemmilla. Ollia on opetettu lenkkeilemään potkurin kanssa ja lumi ehtii varmaan sulaa ennen kuin opit on sisäistetty.