keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Valon vastakohta on pimeys

Olli on valon lapsi, vaikka pimeydessä vaeltaa. 
Nyt on sitten kaveri sokea ja kyllä on vaikea sopeutua tilanteeseen - sekä Ollilla että kotiväellä. 
Olli on alkanut kärsiä eroahdistuksesta työpäivien aikana. Ennen päivät menivät nukkuessa ja ikkunassa päivystäessä. Nyt Olli on lopettanut päivystämisen kokonaan ja odottaa meitä surkeana tuulikaapissa ulko-oven edessä. 

Ensi viikolla tulee 8 vuotta täyteen. Vähän liian nuorena meni maailma pimeäksi. Mieli on matala. 

Toivotamme kuitenkin kaikille aurinkoista kevättä!

57 kommenttia:

  1. No voi..., nyyh... Kovasti nyt jaksamisia sinne! Toivottavasti Olli pystyy nauttimaan lämmöstä ja auringosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpö hellii meitä kaikkia.
      Mukavia lenkki-ilmoja toivotaan jatkossakin.

      Poista
  2. Jaksamista haastavaan tilanteeseen! Onneksi Olli pystyy silti nauttimaan aurinkokylvyistä. Toivottavasti eroahdistus menee ohi, kun Olli on sopeutunut sokeutumiseensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Sisällä kaveri törmäilee jatkuvasti, miten lie käy kesäelämän pihalla?

      Poista
  3. uskon että sopeutuu ajan kanssa, kaverin koira sokeutui ja kävi vielä vaivan vuoksi niin että silmät piti lopulta poistaa(PRA), kun aikaa kului, ei olisi ikinä uskonut että koira ei näe! mennä viipotti ja viipottaa edelleen muiden mukana, metsässä oppi kuulolle, emäntä varoitti kuopista tai muista vaaroista, ihan uskomatonta. Haukkuminen lisääntyi epävarmuuden vuoksi kun ei nähnyt. Auttaisiko kotona jos ollin tilan rajaisi ainakin alkuun päiväksi pienemmäksi? oppisi missä on ja mihin asti pääsee kulkemaan eikä ehkä niin panikoisi ja tuntisi oloaan turvattomaksi??Marika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika rohkaisevasta kommentistasi.

      Ollin tila on aina ollut rajattu, kun kaveri on yksin kotona. Hänellä on käytössään keittiö-olohuone-eteinen-takkahuone, muut huoneet ovat kiinni eli käytännössä makuuhuoneet. Pienemmäksi tilaa ei enää saa, kun ei ole ovia, mitä sulkea.

      Poista
    2. aika isolta kuullostaa ollin tila tällä hetkellä, yksi tai kaksi huonetta voisi olla alkuun hyvä, saisiko niitä esim. porteilla/lehtikompostori aidoilla rajattua??

      Poista
    3. Meillä on keittiö, olohuone ja takkahuone isoa yhteistä tilaa, ainoastaan makuuhuoneet ovat ovellisia erillishuoneita. Rajaaminen ei kyllä ole mahdollista ja toisaalta Olli on ikänsä ollut juuri näissä tiloissa, joten rajaaminen voisi stressata ennestään.

      Poista
  4. Ollaan ihan varmoja, että ajan kanssa hommaa lutviutuu. Niinhän kävi meijän Pyry-papallekin. Hajuaisti aktivoituu ja sitä kautta suunnistustaito. Nyt vaan nenälle paljon hommia ja nakinpaloja ja muuta hajukasta etsimään. Ollikka, tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyry-pappa oli selviytyjä ja toivottavasti Ollikastakin sellainen tulee. Nappulapiilotusta ollaankin jo leikitty.

      Poista
  5. Voi Olli rakas, mä niin muiskautan sun surullisia silmiäs!<3
    Lohdutuksena mä voin sanoo sulle, et meijän naapurissa asu aikasemmin yks koira, joka oli sokeutunu parivuotiaana. Se oli ollu jo monta vuotta sokee, ku mä muutin sen naapuriks. Se pärjäs ihan yhtä hyvin ku kuka tahansa muukin. Se kävi lenkillä ja kulki kerrostalon rappuset ja kaikkee. Ja mikä tärkeintä: se oli onnellinen!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana-Mirkku saa tuplamuiskutukset takaisin <3

      Poista
  6. Voi Ollia. Kevät tuo kuitenkin ihania tuoksuja tullessaan, ehkäpä ne reipastavat taas?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan mukavan lämpimiä kevätkelejä - saa sitä toivoa, kun pohjoisesta alkaa vinkka käydä ja ensi viikoksi ollaan luvattu -10 asteen yöpakkasia. Ihmiset ostavat lehtitietojen mukaan jo multaa ja grillejä :)

      Poista
  7. Minäkin uskon, että Olli tottuu tilanteeseen. Surullista tällä hetkellä, mutta ajan kanssa kaikki muuttuu, kun elämä muuten jatkuu samoilla rutiineilla kuin ennenkin.
    Lämmintä auringonpaistetta Ollin kylkiin toivomme <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy vaan yrittää olla kärsivällinen - sekä meidän että koiran. On se vaan kuitenkin kauhean onnetonta, että rakas harrastus, päivystäminen, on jäänyt pois. Melkein kaipaan sitä, että jouduin pesemään olkkarin ikkunan harva se päivä.

      Poista
  8. Ollille ja koko porukalle tsemppiä kevääseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja paljon aurinkoa teidän kevääseen.

      Poista
  9. Párek ja Palvelijatar12.3.2014 23.08

    Olli, me toivotaan sulle kaikkea hyvää ja pikaista tottumista tilanteeseen. Varmasti aluksi tuntuu epävarmalta, varsinkin yksin kotona ollessa, mutta kunhan alat luottaa siihen, että kyllä ne aina takaisin kotiin tulee kuten ennenkin, olosi helpottuu. Säännölliset rutiinit luovat turvallisuutta.
    Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kotiväki on harvinaisen säännöllistä ja rutinoitunutta :) Eipä paljon arkielämässä ole vaihtelua, samat aikataulut kesät talvet.

      Poista
  10. Voi Ollikka, kyllä sinä varmaan opit pimeydessäkin elämään, kun sinulla on tuttu ja turvallinen ympäristö ja uskolliset orjat. Kevät tuo tullessaan kaikki ihanat hajut ja lämpöläikät lattialla.
    Eroahdistukseen saattaisi auttaa elintilan rajoittaminen yksinoloaikoina, siihen lempihuoneeseen. Ja jotain turvallista ja riittoisaa kaluttavaa ihan kuin pennulle. Tsemppiä, jätkä! Orjille myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Orjat ovat mukavia, mutta olisiko oma palveluskoira vielä mukavampi?

      Poista
    2. Koiraorja kuulostaa ihan huipulta. Sehän voisi ruveta sinulle opaskoiraksi.

      Poista
  11. Emme keksi oikeita sanoja, mutta toivomme Ollin ja teidän sopeutuvan uuteen tilanteeseen. Onneksi Olli voi nauttia lämmöstä kuten aina, jospa sitä kautta tulisi herraan uutta eloa ja virtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopeutumista tässä odotellaan. Ollaan vaan kärsimättömiä ja olisi kiva, kun asiat järjestyisivät heti eikä joskus sitten.

      Poista
  12. Voe Ollikka, lähetettään sulle ja kotjookoelles monta lohuttavata ja lämmintä lipasua! Kyllä sinä tulet pärjeemään kuhan totut. Aarinko paestaa ja lämmittää, ja niinku Sheriffit sano ni uutta elloo ja virtoo suat siitä. Tsemppiä, kamu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sää kamu taas hienot sanat löysit. Kiitos tuhannesti.

      Poista
  13. Riitu ja Tuula13.3.2014 20.26

    Hirmuiset muisku sateet täältäkin Ollille. Kyllä sie sopeudut mäyräkoiran reippaudella jaksamisia myös kotiväelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa positiivisuutta - tätä kaivataan, kiitos!

      Poista
  14. Voi Ollikkaa. Eiköhän se mieli kirkastu kevään myötä. Lumet sulavat ja tulee pintaan hyviä haisuja. Sun pitää Aikku keksiä Ollille joku aktivointilelu päivän ajaksi ja laittaa sille joku kiva phmeä peti maahan, jottei se sitten päivystä siellä tuulikaapissa. Ossillakin on vähän apea mieli, kun se joutui eilen yhden vanhan uroslabbiksen hampaisiin. Terveisii M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Ossia! Toivottavasti ei käynyt pahasti.

      "Onneksi" miehellä alkaa kohta lomautus, ei ole niin pitkiä aikoja yksin kotona. Koira siis. Mies kuitenkin puuhastelee jotain pientä muualla kuin kotona. Tai sitten yrittää ottaa koiran mukaan.

      Isot terkut täältä!

      Poista
  15. Voi kuinka olenkaan pahoillani Ollin puolesta - toivotaan että ajan kanssa tilanne paranee (luin noita kommentteja ja tosi kannustavia olivatkin). Lämpimiä ajatuksia teille täältä etelästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja oikein lämpimiä kevätkelejä sinne etelään.

      Poista
  16. Surullista :( Mutta niin ne sanoo,että koira sopeutuu ja Ollilla varmaan menee oma aikansa sopeutua tähän tilanteeseen. Elmeriki usein tunnisti pihalle tulleen tyypin auton äänestä, mutta jos jonkun vieraan auto kuulosti samalta niin häntää heilutti niin, ku isäntä ois tullu. Kovasti haistelemalla eteni vaikka vauhti oli pientä. Osasi vieraassa paikassa ettiä paikat mihi ei törmää haistelemalla. Ollille rapsuja meiltä kaikilta täältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olli on jotenkin sellainen hätähousu, että säntäilee pihalla eestakaisin ja kolistelee päänsä seiniin, autoon ja peräkärryyn. Kotona kulkee hyvin, jos ei oo kiire. Kun joku tulee niin sitten menee suuntavaisto heti sekaisin ja matkalle eteiseen ehtii kolhimaan itsensä sen viis kertaa.

      Poista
  17. Turhan nuorena todella tuo näkökyky meni. Hyvin vanhalla koiralla se on "itsestäänselvyys" ja vanha koira tottuu tilanteeseen helpommin, kaikki aistithan heikentyvät ja kiinnostus ympäristöön vähenee usein iän karttuessa.
    Toivon, että Olli piankin sopeutuu olotilaansa. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, toivotaan... vielä olisi energiaa kaverilla vaikka mihin, joten päätä kolluutetaan vähän väliä.

      Poista
  18. Tulipas surkea mieli tästä. Uskon silti muiden tavoin, että Ollikka (ja tekin) sopeutuu ajan myötä. Muut aistit terävöityy ja alkuhämmennys hellittää. On kyllä totta, että ihan turhan nuorena Ollille pimeys koitti. :(((

    Me lähetetään tyttöjen kanssa teille kaikille iso annos parempaa mieltä ja keijupölyä. Ollikalle tytöt lähettää vielä erityispaljon erityissuukkoja. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on annamari surkea mieli tässä itse kullakin. Sopeutuminen näyttää olevan kyllä vaikeaa. Yksi päiväkin kun olin lähdössä, Olli suorastaan itki (ulisi) ja pyrki syliin, mitä ei ole tehnyt ikinä. Sydäntä kyllä särkee, mutta töissäkin pitää käydä.

      Kiitos suukoista, sanoo Olli.

      Poista
  19. Tsemppiä teille muuttuneen arjen opetteluun! Onneksi muiden tukevat kommentit osoittavat, että pimeyteenkin koira sopeutuu :) Paljon rapsutuksia ja pusuja Ollille, ihanaa (ja tämän päivän pohjalta erittäin aurinkoista) kevättä kotiväelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppaukset ovat paikoillaan ja kannustavat kommentit ihania. Toisaalta olisi kiva kuulla realistisia kertomuksia myös siitä, kun koira ei olekaan sopeutunut.

      Ihana, että aurinko paistaa. Vahinko, ettei merelle pääse hiihtämään. Jää kyllä kestää, mutta kun ei ole lunta. Miehet olivat eilen mönkijällä merellä kokemassa verkkoja ja jäätä on vielä paljon, joku oli autollakin liikkeellä.

      Poista
  20. Ollaan seurattu Ollin blogia siitä asti kun Nuppu astui taloon kolme vuotta sitten. Niin samanlaisia mäyryyksiä blogissa kuin Nupun elävässä elämässä. Kyyneleet silmissä luin eilen Ollista. Vaan onneksi on mäyräkoiraa siunattu suunnattomalla sitkeydellä ja umpiluupäällä. Lämpimiä auringonpaisteita odotellessa Nuppu-Höppö ja Veikka-Poika lähettävät valtaisan kasan märkiä pusuja ja jaksamisia Ollille ja palvelusväelle. Lämpimästi myös suosittelemme tilan rajausta edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta viestistä ja Nuppu-Höpölle ja Veikka-Pojalle aurinkoista kevättä!

      Sellainen umpiluupää kaveri tosiaan on, että poing-poing kuuluu välillä ja sitten vaan suuntaa vaihtamalla vauhtia vähentämättä kohti uusia kolautuksia.

      Poista
  21. Tsemppiä Ollille, ja kotiväelle myös! Olli, oletko alkanut puhumaan opaskoiran hankinnasta itsellesi - semmonen nätti, näpsäkkä tyttöopas varmana piristäisi mieltä! :-) Paljon positiivista karmaa ja lämpimiä ajatuksia teille lähettävät Mauri-setä ja Laura.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kotiväki välillä miettikin (ainakin puolitosissaan) opaskoiran hankkimista. Ajatuksesta luovuttiin kuitenkin suhtkoht äkkiä kaikenlaisten (teko)syiden nojalla.

      Poista
  22. Hei, kurja on tilanne, mutta ehkäpä Olli tottuu uuteen tilanteeseensa, ja te myös. Voimia ja tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kurjaa on, edelleen.

      Poista
  23. Tutkipahan Aikku netistä, kun koirille voidaan tehdä kanssa kaihileikkaus. Hinta on siinä 1500 luokkaa. Terveisii M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olli täyttää tänään 8 vuotta. Kaihileikkaus ei liene Ollin kohdalla vaihtoehto, ehkä jos olisi nuorempi eikä olisi muita vaivoja. Tarkoitan lähinnä nivelrikkoa. Lonkka kipeytyi toissapäivänä niin että Olli vaan tärisi ja makasi kipeänä omassa korissaan, vaikka annoin kipulääkettä. Nivelkipu pysyi piikeillä kuukauden poissa, joten ei tämä kokonaisuutena hirveän hyvältä näytä.

      Kyllä minä jo jollakin tasolla olen alkanut tehdä luopumistyötä.

      Poista
  24. Olipa ikävä kuulla sun sokeutumisesta ja lonkkakivuista Olli. Me äipän kanssa tsempataan ja ollaan hengessä mukana. Kyllä se on itkun paikka, vaikka ymmärretään elämän realiteetit, me kaikki vanhetaan ja sitä myötä sairastumisen riski suurenee. Voimapusuja Ollille lähettää Pipukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule Pipukka, oot niin oikeassa. Voidaan elää vaan reaalimaailmassa, ei missään unelmamaassa, jossa ei ole kipuja ja särkyjä. Elämä on vaan tällaista.

      Poista
  25. Tsemppejä Ollille ja perheelle ♥♥♥

    VastaaPoista
  26. Kyllä niin surettaa Ollin vaivat.
    Olen seurannut täältä keskisestä Suomesta blogianne jo reilut kolme vuotta ja
    todennut sen todella hyväksi.
    Ikävää, kun ikä tuo vaivat tullessaan.
    Toivon todella, että te kaikki sopeudutte tilanteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että olet jaksanut seurata Ollin kuulumisia näin kauan ja valitan tietenkin pientä blogitaukoa. Aika ei vaan riitä ihan kaikkeen.

      Olli voi pimeydestä huolimatta vähän paremmin.

      Kivaa ja aurinkoista kevättä sinne Keski-Suomeen!

      Poista

Luemme mielellämme kommentteja!