keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Täällä ollaan!

Kun ihmisellä on käytössään 24 tuntia, se ei ihan kaikkeen riitä. Koiran elämä on paljon yksinkertaisempaa: 24 tunnista suurimman osan voi käyttää oleskeluun ja nukkumiseen. 

Onhan sitä kuitenkin jotain puuhasteltukin. 

Koska ei sitten monestakaan eri syystä lähdetty kotia kauemmaksi tänä keväänä, mies päätti viedä vaimon ja koiran retkelle merelle. Käytiin pilkkimässä ja paistamassa makkaraa rantanuotiolla. Olli matkusti muovipaljussa ja nautti täysin siemauksin vauhdin hurmasta korvat tuulessa lepattaen.

Ennen pilkkireissua käytiin kokemassa verkot. Olli sai olla jäällä vapaana, ei lähtenyt mihinkään kauemmaksi tai jos lähti, palasi "takaisin" -komennon myötä takaisin. Paitsi kerran. Mies hyppäsi silloin mönkijän päälle ja haki koiran takaisin.

Muutaman kerran Olli on päivystänytkin, vaikka tämä kyllä on aika koomista. Varmaan outoa päivystää, kun ei mitään näe. Asento on kuitenkin tuttu ja varmaan Olli tietää, että kun tässä asennossa on tarpeeksi kauan, isäntä tulee ennemmin tai myöhemmin kotiin. 

Aurinko on paistanut kauniisti siniseltä taivaalta, eikä vesisateesta ole ollut tietoakaan. Öisin on tosin pakkasta kymmenisen astetta ja kylmä tuuli saa ilman tuntumaan kylmältä. Tästä huolimatta Olli on jo päässyt ulkoruokintaan. 

Aurinkoista kevättä kaikille!

22 kommenttia:

  1. Makea kuva tuo, jossa Olli on mönkijän kyydissä tosi polleana! On varmaan ihmisillekin mukavaa ajaa meren jäällä, tai missä tahansa maastossakin mönkijällä. Minusta oli ennen ihana hiihtää keväällä merellä aurinkoisena päivänä. Nuotio ja makkarantuoksu vielä kruunaa kaiken.

    Ollille aurinkoisia loikoilupäiviä ja hännänheilutus Vilmalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska merellä on vähän lunta (jäätä on puoli metriä), mönkijällä on hyvä mennä verkoille ja vielä edemmäksi kalaa kraaselin toiselle puolelle. Kulkupeli oli lainassa miehen kaverilta ja melkein alkoi itsellä tehdä mieli samanlaista.

      Tänä vuonna ei olla päästy hiihtämään, ei maalla eikä merellä. On ollut kyllä käsittämättömän huono talvi sen suhteen.

      Olli kiittää Vilmaa :D

      Poista
  2. Mönkijällä matkustus on varmaan mukavaa, mutta kyllä tuo auringossa ruokailukin näyttää leppoisalta puuhalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makkaran paistaminen nuotiolla ei koiraa paljon kiinnostanut, kun saaren reunassa oli hyvät hajut. Kun Olli menee vähänkään kauemmaksi, ei tahdo enää osata palata takaisin ihmisen luo. Kuuntelee tarkkaan, mistä ääni tulee, mutta on epätietoisen oloinen - mihin suuntaan lähtisi? Tästä huomaa, että kyllä näköaistillakin on oma merkityksensä.

      Poista
  3. Mönkijä on varmaan hauska vekotin, tosin vielä vähäsen hömelömpi kuin prätkä. Anteeksi vaan, sana hömelö, kun molempien miehet on motoristeja ja sinäkin pääset vielä nauttimaan prätkän kyydistä. Ehkä olli alkaa päästä siihen vaiheeseen, että muut aistit "terävöityvät", jos se päivystää. Jotainhan Ollin on siitä irti saatava. Sellaista, mitä me ihmiset ei välttämäti ymmärretä. Hitsin kylymä on täällä, kun tuulee ihan kamalasti. Tuntuu, että talostakin menee veto lävite, vitsi, vitsi. Terveisii teille kaikille ja Olli-pollille erityisrapsutukset, M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tulee edelleen kylmästi, ei yhtään tunnu keväältä. Kotonakin pitää lämmittää uunia melkein joka päivä, kun remontin vuoksi osa talosta on kylmänä. Olli osaa hakea aurinkoisen läntin olohuoneesta.

      Poista
  4. Ompa mukava että Olli on nuin virkeenä suanna käävä kalassa ja kaekkee mukavata! Ja päevystäähii. On tehny monasti miel kysyvä mittee Ollille kuuluu ku on paljo Olli mielessä ollu.
    Oekeen aarinkoesija päevijä teelle kaekille ja ertoten Ollille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että Olli on ollut mielessä. Meillä kotiväelläkin mielialat vaihtelevat: ollaan onnellisia kaverista, mutta samalla surullisia, kun joinain päivinä elämänilo näyttää koirasta katoavan hetki hetkeltä.

      Poista
  5. Párek ja Palvelijatar9.4.2014 klo 15.11

    Päivän paras hetki, kun päästiin lukemaan Ollin kuulumisia ja nähtiin kivat kuvatkin. Tuli tosi hyvä ja onnellinen olo. Ollia ollaan ajateltu monta kertaa ja lähetetty voimahaleja ajatuksen voimalla. Tosi hienosti Olli näyttää pärjäävän. Ihan varmasti päivystäessään Olli saa tietoa kuulon ja vainun avulla onko joku tulossa tai liikkeellä lähimaastossa. Ja vapaana juoksentelu jäällä kertoo, että koiruus on saavuttanut luottavaisen ja varman olotilan sokeudesta huolimatta. Kaikkein parasta Ollille toivoen ja lämpimin terveisin Párek ja Palvelijatar.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hyviä päiviä ja sitten taas huonompia. Lauantaina oltiin koko porukka menossa aamusta iltaan ja Olli nukkui sunnuntaina koko päivän edellispäivän rasituksia. Eilen alkoi virtaa löytyä vasta illalla ja miehen piti lähteä tekemään piristyneen kaverin kanssa ylimääräinen iltalenkki. Tänään tulee kuopus kotiin pariksi viikoksi ja Olli saa aamu-unikaverin.

      Poista
  6. Wautsikka, mikä retki! Onks siellä oikeesti noin paljon lunta ja jäätä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, oli täällä. Viime viikolla otettiin kuitenkin merestä jään alta verkot pois ja odotellaan, että saadaan nakata ne sulaan veteen. Jäätä on vielä, mutta vain uskaliaimmat enää lähtevät pilkille. Viikonloppuna oli kuulemma yksi mies molskahtanut jään läpi... pääsi kuitenkin omin voimin ylös.

      Lunta on vielä vähän, vaikka ei sitä tänä talvena paljon ole ollutkaan. On ollut kylmä kevät, vähäinenkin lumi sulaa hitaasti.

      Poista
  7. Hienosti olet, Ollikka, oppinut pärjäilemään. Ensihoitoryhmä Partanen & Partanen on hyvin tyytyväinen sinun edistymiseesi. Hyvä, kun pysyt vartiopaikallasi. Muutenhan palveluskuntasi ei tietäisi tulla oikeasta ovesta. Saattaisivat eksyä naapuritaloon. Paljon aurinkoisia lekottelupäiviä sinulle! Ja mahtavia retkiä! Täällä Mikkelissä ei ole enää mitään asiaa jäälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Partanen & Partanen! Kyllä aurinko onkin kivasti paistanut paria sadepäivää lukuunottamatta. Ei voisi ihanampaa olla kuin lokoilu auringon lämmittäessä nahkaa.

      Poista
  8. Vähänkö toi sun mönkkärikyyti näyttää hauskalta! Mahtava retki, Olliseni!

    VastaaPoista
  9. Hyvä Olli, teet parhaasi sopeutuaksesi. Kyllä ikkunalla kannattaa oottaa, vaikka ei sitä isännän tuloa näkisikään, niin sen kuulee ja kohta sitten haistaakin, että ei hukkaan mennyt vahtiminen! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä silmät ei nää, sen korvat kuulee. Tarkkana pitää olla, että erottaa eri ihmisten askeleet.

      Poista
  10. Kylläpä Olli on saanut mukavaa kyytiä :)
    Vahtiminen ja ikkunassa päivystäminen "verissä", varmaan kuulee ja tunnistaa tulijat vaikkei näekkään. Miten Olli on tottunut liikkumaan näkemättömänä? Toivottavasti pärjää jo paremmin.
    Aurinkoisia ja lämpimiä keväisiä päiviä Ollille ja palveluskunnalle!
    Muiskut Tiitulta ja paljon rapsutuksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehellisesti sanottuna ei kovin häävisti mene pimeyden ruhtinaalla...

      Kiitos terkuista!

      Poista
  11. Olipa teillä mukava retki ja oikein mönkkärikyyti ja kaikki... hienoa! Kivoja reissuja teille jatkossakin ja aurinkoista kevään jatkoa!

    Typyn emäntä

    VastaaPoista

Luemme mielellämme kommentteja!