sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Koitelissa

Eilen lähdettiin Koitelinkoskelle katsomaan Kiiminkijoen kevättä. Alkuperäisenä ajatuksena oli liittää kevätretkeen makkaranpaistosessio, mutta aamuinen räntäsade ei innostanut tekemään eväitä mukaan. Päätimme vain ulkoilla ja tulla sitten syömään kotiin. 



 Makkaranpaisto olisikin vaatinut sekä luonnetta että pitkävartisia kumisaappaita. 





 Mäyräkoira ensin, sitten naiset ja lopuksi miehet. Järjestys se pitää olla retkeillessäkin. 


Toivomme vähälumisia ja lämpeneviä päiviä.

18 kommenttia:

  1. Onpa mahtavan näköistä. Komeaa luontoa ja kevään tuloa. Hienoja kuvia. Enpä ole aiemmin päässytkään seuraamaan pohjoista talven loppua näin eläväntuntuisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa vielä aurinko pilkistänyt, mutta räntää satoi ja maailma oli harmaa.

      Poista
  2. Hienoja kuvia ja valtavan pelottavat jäät! Tuonne kun mäyräkoira lipuisi, niin ei kukaan pelastaisi. Näkyy olevankin tiukasti kiinni ja hyvin puettu.

    Koitelinkoski on niitä komeita paikkoja, jotka jäävät mieleen. Tulisikohan kesällä käytyä siellä pitkästä aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miniä huolehti Ollista, ettei pääse molskahtamaan veteen. Itsestä tuntuikin hassulta kävellä molemmat kädet heiluen.

      Kyllä teidän kesällä täytyy lähteä retkelle Koiteliin.

      Poista
  3. Hui, suorastaan pelottavan näköistä. Taas ollaankin ympäri Suomea ihmetelty tulvia. Hienoja kuvia. Nuo jäälohkareet ovat mahtavan näköisiä. Terveisiä aurinkoisesta etelästä M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko meinaa meilläkin paistaa, mutta pilviharso on tiellä. Lämpötila onkin jäänyt pilvien vuoksi alle kymmenen, mutta kyllä kevättä on ilmassa siitä huolimatta.

      Poista
  4. HuRRRjan näköistä! Makkaranpaistopaikka oli vähän kostee. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi siinä emäntä saanut temput näyttää, että olisi saanut nuotion syttymään. Keh keh.

      Poista
  5. Mahtavia maisemia! Te löydätte aina ihan ihmeellisiin paikkoihin. Me vaan tallustellaan aina samoissa paikoissa. Pitäisi lähteä metsien siimeksiin samoilemaan, niin löytäisi varmaan maailman ihan uudella tavalla - tai sitten kadottaisi sen kokonaan, emännällä ei nimittäin ole lainkaan suuntavaistoa eikä Mirkkukaan ole suunnistuksessa kovin pätevä. Hieno pari siis!:D Muiskut Olli-pojalle!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotiväellä on taipumus tylsistyä ja siksi hakeutuvat erikoisiin paikkoihin.

      Poista
  6. Hirrrrmuisia lohkareita. Varsinkin siinä kuvassa, missä se jäälohkare hyökkää sen sinipuseroisen tytön päälle. Hyvä, ettette jääneet alle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinipuseroinen on miniä, punapuseroinen emäntä. Kerrankin suomalaiset tunnustavat väriä.

      Poista
  7. Ilma ei kyllä ollu kovin häävi, ku tuli räntää/lunta. Haapajärven suunnalla oli myös jäälohkareista tullut melkonen pato jokeen. Jospa se tästä alkaisi ilmat pian lämpenemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevättä eletään ja kesää kohti mennään. Kyllä se tästä.

      Poista
  8. Wou, mitä jäälohkareita! Aikamoiset maisemat. Tuolla kelpaa lenkkeillä! Ü

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoinen on ollut tulva taas pohjanmaalla etelästä pohjoiseen. Miltei joka vuosi vesi kastelee pari saunaa, mökkiä tai taloa, jos ei vie niitä mennessään. Tulvia on säännöstelemättömässä joessa aina, joten mitä järkee rakentaa saunaa vesirajaan kysyisi Matti Näsä.

      Poista
  9. Jestas mitä lohkareita. Tuollaisia en olekaan koskaan livenä nähnytkään. Vedessä on hurja voima.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isoimmat emäntä on nähnyt lapsena Tornionjoen varrella. Kerran jäät veivät siltapilarin mukanaan siihen aikaan, kun Suomen Pellon ja Ruotsin Pellon välille rakennettiin siltaa. Kun ajatte joskus tuosta kohdasta niin katsokaapa vaan - sillasta puuttuu keskimmäinen pilari.

      Poista

Luemme mielellämme kommentteja!