Auringonlaskun aikaan

Aurinko laskee jo kolmen jälkeen, vaikka aurinkoa ei juuri viime aikoina ole näkynyt. Enemmän on ollut sadetta ja harmaita päiviä.

Olemme nauttineet rauhallisesta viikonlopusta.  

Toivottavasti te muutkin!

Haastellaan

Annamari Kaikki Elämäni Koirat -blogista haastoi meidät vastaamaan 11 kysymykseen ja Ollin kanssa tartuimme haasteeseen. 

1. Kuinka monta koiraa sinulla on ollut elämäsi aikana? Minkä rotuisia?

 

Lapsuus- ja nuoruusaikanani meillä oli neljä koiraa: kaksi karjalankarhukoiraa, yksi cockerspanieli ja yksi saksanpaimenkoira. Itsenäisen elämäni aikana en ottanut koiraa, koska 80-90-luvulla allergisia ja astmaisia ihmisiä kiellettiin ottamasta koiraa. Nyt olemme osoittaneet tämän täyskiellon ihan turhaksi, mutta en silti kehoita allergisia ihmisiä perustamaan eläintarhaa siedätyshoitoa ajatellen.

2. Mitä olet oppinut koiraltasi/koiriltasi?

 

Joogassakin tehtävän venyttelevä koira -liikkeen. 

3. Miten nykyinen koirasi on saanut nimensä?

 

Olli muutti tyttären luo 1,5-vuotiaana ja koiran nimi oli tuolloin Oliver. Meillä nimi lyhentyi samantien Olliksi.  

Onnellinen koiranomistaja elokuussa 2007

4. Onko koirallasi lempinimiä? Minkälaisia?

 

Ollipolli. Myös Myrskyn ja Tuiskun käyttämä Ollikka tuntuu meistä kivalta.  Käytössä on myös maastonakki ja ripulin aikana emäntä käytti paskamaakaria, mutta lopetti tämän heti, kun tilanne muuttui vakavaksi.

5. Otatko koiran usein mukaan, jos menet kyläilemään?

 

Riippuu kyläpaikasta, mutta yleensä kyllä. 

6. Mikä on koirasi lempipaikka kotona?

 

Sänky, sohva, nojatuoli. Lämmin ja pehmoinen paikka ihmisen lähellä. Sängyssä ihmisen kainalossa on varmaan kaikkein paras paikka.  

7. "Katsooko" koirasi televisiota? 

 

Ei katso. Olli harrastaa ihmisväen katsoessa telkkaria suolistamista tai nukkumista. 

8. Oletko harkinnut toisen/useamman koiran ottamista?

 

Mieli on monesti tehnyt, mutta Olli saa kuitenkin olla se ainoa meille. 

9. Oletko aina ollut koiraihminen? 

 

KYLLÄ! 

10. Mikä on/on ollut haastavinta koiran omistamisessa?

 

Itsepäisen ja isoegoisen koiran kanssa haasteita tulee eteen tämän tästä.  

11. Osaako koirasi "temppuja"? Minkälaisia?

 

Istu. Paikka. Tassu. Maahan. Hyrrä. Pum. Rinki. Tänne (joskus huonolla menestyksellä). Odottaa. Ylös.  

Maassa on vähän lunta ja pikkupakkanen on kuivattanut lenkkipolut. 

Ripustelkaa valoja ja sytytelkää kynttilöitä iltojen iloksi!

Ollin arkipäivä

Emäntä on ollut kuukauden töissä (tuntuu ikuisuudelta) ja elämän rytmi on tasapaksu ja tylsä.  Ollin arkipäiväkin on melko samanlainen viikonpäivästä riippumatta.

Mies herää klo 5.20 ja 5.40 Olli tulee herättämään emännän. Herätyskello on jo tarpeeton. Jos emäntä ei nouse heti, herättäjä saapuu viiden minuutin kuluttua uudelleen. Olli saa aamulla vain pienen ruoka-annoksen ja tämän jälkeen koira meneekin ottamaan aamutupsluurit. 

Varttia vaille seitsemän lähdetään aamulenkille, joka kylmän/sateen/lumen tai muun koiran mielestä hyvän syyn vuoksi on typistynyt puolesta tunnista noin kymmeneen minuuttiin. Tärkeimmät asiat hoidetaan ja sitten onkin kiire kotiin. Kotona Olli ei enää etsi kuopusta vaan uskoo, ettei kotona enää asu kuin kokki ja hovimestari. Aamulenkin jälkeen Olli menee olkkarin sohvalle ottamaan toiset aamutupsluurit. 



Kotiväki saapuu vähän ennen neljää ja melkein poikkeuksetta Olli päivystää ikkunassa. Laitamme portin kiinni ja päästämme Ollin pihalle juoksemaan ja ilakoimaan. Enimmät ilohöyryt jäävät pihalle. Sitten sekä kaksijalkaisten että nelijalkaisen ruokailu, jonka jälkeen lenkille. Jälleen kerran sää on lenkin pituuteen eniten vaikuttava tekijä. Sateella ulkoillaan max 15 minuuttia, mutta hyvällä säällä menee yli tunnin lenkki reippaasti. Lenkin jälkeen koira ottaa taas pikkutupsluurit. Joskus lähdetään kauppaan tai muille asioille ja koira pääsee takapenkille päivystämään. Arki-illat ovat vaan niin lyhyitä, ettei kovin ihmeitä ehditä tekemään. 

Iltayhdeksän jälkeen mies käyttää Ollin tolpalla eli iltapissalla sähkötolpan juurella. Jos on paha ilma, Olli tekee iltapissan just portin ulkopuolelle eikä kävele paria metriä kauemmaksi tolpalle. Tämän jäleen yöuni maittaa koiralle ja hyvin pian myös kotiväelle. 



Seuraavana päivänä kaikki alkaa uudelleen alusta. Varsinainen oravanpyörä. Viikonloppuna Olli heräilee samaan aikaan, mutta silloin koira pääsee emännän jalkoihin jatkamaan uniaan. Harvoin kuitenkaan nukutaan seitsemää pidempään, koska sehän on päivä pilalla, jos nukkuu liian myöhään. Näinhän meitä on kasvatettu... Onneksi koirasta voi ottaa mallia ja aina löytyy hyvä syy ottaa pikkutupsluurit. 

Sataman tarkastaminen

Olli odotteli aamupäivällä malttamattomana, koska oikein lähdetään lenkille. Oltiinhan me oltu hereillä jo puoli seitsemästä asti - Olli ei herännyt yöllä siirtämään sisäistä kelloaan. Aurinko nousi sopivasti lenkille lähtiessä ja lähdetiin tarkastamaan, joko meri alkaa jäätyä. Vasta rannoilla on ohutta riitettä. Satamaan kuljettiin oikopolkua pusikkojen ja joutomaiden (entistä merenpohjaa) halki, pienet ojat ovat jo jäätyneet ja kantoivat mäyräkoiran. Ihmiset eivät vielä uskaltaneet kokeilla jään kestävyyttä, vaan teimme muutaman mutkan reittiin, että päästiin hyppimään ojien yli.

Samalla kokeilin iPhonen kameraa. Ihan hyvä on ja korvaa pokkarin lenkeillä, kun ei aina jaksa ottaa kameraa mukaan. Ja silloin, kun kamera ei ole mukana, on kaunein auringonnousu tai -lasku ikinä tai jotain muuta mullistavaa. 

Vapaapäivä

Kun kotiväellä on vapaapäivä, se tietää myös Ollille erilaista päivää. Ei tarvitse olla yksin, eikä tarvitse lähteä aamulenkille ennen seitsemää. Ja mikä parasta: pääsee ulkoilemaan keskellä päivää eli valoisalla. Nyt kun alkaa olla pimeää aamua iltaa. 
 

Tosin Olli ihmettelee ihmisväen outoa tapaa nukkua keskellä päivää - eikö se olekaan koirien yksinoikeus? Onneksi emäntä oli vähän pirteämmällä päällä ja lähti ulkoilemaan. 

 Voiko olla ihanampaa kuin korkaamaton hanki?

 Pikkupakkanen, uutta lunta, aurinko paistaa ja mäyräkoira nauttii! 

Nautitaan näistä päivistä!

Viikonloppuna tien päällä

Arvatkaapa missä oltiin viikonloppuna?

Olli oli vähän ihmeissään, kun ensin vietetään rauhallista lauantaipäivää emännän kanssa ruokaa laittaen ja suklaakakkua leipoen. Yhtäkkiä emäntä alkaakin pakata kamppeita ja kun mies tuli kotiin, pakattiin kassit autoon ja koira takapenkille. Ja vielä enemmän mäyräkoira oli ihmeissään, kun vajaan kolmen tunnin automatkan jälkeen päätepysäkillä oli vastassa poika ja miniä. Kotiin tultiinkin sitten koko porukalla ja Olli sai nauttia matkasta takapenkillä kahden naisen välissä. 

Oikea vastaus on Kanad... ei kun Halsua.

Missä se syksy on?

Syksy on tullut, ihmisväki sanoo. Missä se syksy oikein on?

Onko se syksy aidan toisella puolella?Ainakin aidan toisella puolella on vielä ruoho vihreää.  Kotipihalla jäätynyt ruoho rapsahtelee tassujen alla. 


Onkohan se syksy kulkenut tästä?

Se on varmaan mennyt puuhun? 

Ei löytänyt Olli syksyä. Löytyi hyviä tuoksuja ja pikkupakkasta, joka oli kuivattanut tiet ja polut. Jos syksy on jo täällä, parasta kuitenkin katsoa vielä ikkunasta, jos se talvi tulee seuraavaksi. 

Ikkunasta on katsottu ahkerasti ulos...