Takapihalla on siilien iltareitti. Vaikkei siilejä olisikaan näkyvissä, hyvät hajujäljet jäävät aidan reunaan ja varmaan vähän aidan (vihreämmälle?) puolellekin. Koska päälenkittäjän mies on rakentanut ahkerasti kaikenlaisia esteitä, joiden yli ei pääse, täytyy yrittää alitse.
Mutta kaikki kiva kielletään!
Siilijahdissa saivat kyytiä myös raparperit. Päälenkittäjä ei tästä kovin ilahtunut...
Laitetaan lopuksi perinteinen kuva pojasta. Pihalla näkyy Ollin aurinkovuode, jossa ei viime aikoina ole tarvinnut makoilla...
Siilit, nuo mäyräkoiran arkkiviholliset aiheuttavat päänvaivaa täälläkin. Suostuisikohan joku kennelliiton päättäjä lisäämään siilit ja oravat AJO ja MEJÄ-kokeitten saaliseläinlistalle? :D Me valioiduttaisiin hetkessä! :D
VastaaPoistaSamaan tapaan katsellaan meilläkin :)
VastaaPoistaNelli: siilien lisäksi meilläkin yritetään metsästää oravia.
VastaaPoistaFuni: kiva kun kävit kylässä - laitoin blogisi omalle linkki-vinkkilistalleni.
Meiltä on kaksi vanhempaa siiliä muuttanut reviiriä, tilalle on saatu se pikkusiili. Täytyy illalla itsekkin varoa ettei astu sen päälle. Mönkii joka ilta portaitten lähellä ja mäyräkoira tietää sen!
VastaaPoistaVoi sentään.. Olen tähän asti harmitellut, kun meiltä päin siilit ovat kadonneet kokonaan! Niitä ei ole edes lapsuuden kodissani enää, vaikka aikanaan niitä näki siellä päivittäin. Nyt kun ajattelee asiaa mäyräkoiran omistajana, on tosiaankin varmaan ihan hyvä, ettei siilejä täällä asusta. Säästytään varmasti monelta harmilta :D
VastaaPoistaJaksamisia teille kamppailussa siilejä vastaan! :)
Voihan, on se siilin tuska! Me löydettiin aamulenkillä kuollut siili. Raukka oli suolistettu, ei paljon huvittanut katsella, mutta koiria tietenkin piti kehua löydöstä.
VastaaPoista