torstai 4. marraskuuta 2010

Kuulumisia ilman kuvia

Ollin kanssa ulkoilut ovat jääneet vähiin. Päälenkittäjä on ollut kiireinen, liian kiireinen. Päivät töissä, illat yliopistolla tai tutkielmaa kirjoittamassa. Kuviakaan ei ole ehditty ottaa. Toisaalta ulkokuvista ei näkyisi muuta kuin mustaa.

Aamuisin olen yrittänyt tehdä aina puolen tunnin lenkin, mutta nyt on satanut vettä liian monta päivää peräkkäin. Eikö tämä koskaan lopu? Olli ei yksinkertaisesti suostu ulkoilemaan vesisateella ja varsinkin, jos sateeseen liittyy kylmänkolea ilma ja tuima tuuli, on turha yrittää saada poikaa puolta kilometria kauemmas kotoa. Yleensä aamulenkit ovat olleet pituudeltaan 200 metriä, mutta aika olemme saaneet tähän kulumaan 10-20 minuuttia. Nelijalkajarrutus on aika tehokas keino hidastaa matkantekoa...

Iltaisinkin lenkitykset ovat olleet aika lyhytkestoisia eli jos ilmat jatkuvat yhtä kosteina niin seuraavaksi täytyy alkaa vähentää nappuloiden määrää, ettei pojalle pääse muodostumaan jenkkakahvoja.

Mutta on meillä ollut iltaisin mukava jälleenkohtaaminen. Sekä päälenkittäjällä että Ollilla on ollut ikävä toisiaan. Siinä sitten juostaan rinkiä ja leikitään pehmoleluilla. Kummalla onkaan hauskempaa?

5 kommenttia:

  1. Moi! juu, ei tonne ulos voi mitenkään mennä - siellä kastuu!!! Nytkin tulee vettä ihan kaatamalla,paras pysytellä tuolissa peiton alla lämpimässä, emännän villasukka korvaa lämmittämässä;)

    VastaaPoista
  2. Eipä tilanne ole täälläkään sen parempi. Jos käy niin hyvä tilanne, ettei sada niin maa on kuitenkin märkä edellisen sateen jäljiltä.

    Eilen menin unohtamaan, että minkäs rotuinen koira se meillä onkaan ja raahasin sen pienessä tihkusateessa toko-kentälle. Seurauksen voi arvata, koira ei istu, ei tule viereen eikä edes leiki. Tuijotti minua vaan syyttävästi koko ajan kunnes luovutin ja vein koiran kotiin :D

    VastaaPoista
  3. Ihan sama täälläkin, pakolla yli kynnyksen ja pikapissat lähimmän puun alla. Ja huomenna sataa kuulemma taas!

    VastaaPoista
  4. Sirpa, Sunan, Katriina:

    ihmeissäni kuuntelen tarinoita koirista, jotka ulkoilevat vesisateessa. Urbaanilegenda?

    Mäyräkoiralle riittää huonolla säällä todellakin 200 metrin pissalenkki. Todellisessa hätätapauksessa siis.

    VastaaPoista
  5. Mä olen ihan tyytyväinen että meille tuli lumi. Funi juosta kirmailee pitkin poikin kun lumi on sen mielestä niin valtavan ihanaa! Vesisade taas maailman kamalinta!

    VastaaPoista

Luemme mielellämme kommentteja!