Ollin selkäranka on ikäisekseen erittäin hyvässä kunnossa. Ei nikamavälilevyn pullistumia eikä nikamavälien kaventumista. Yhdessä välilevyssä oli havaittavissa aivan pikkaisen kalkkiutumista. Lonkat olivat myös kunnossa.
Selkäkipu on voinut olla lihasperäistä tai sitten Olli on loukannut selkänsä esimerkiksi peräkärryn alla kissan jälkiä seuratessaan.
Nyt vielä eletään viitisen päivää pelkillä pissa-kakkalenkeillä ja yritetään välttää Ollia hyppimästä. Tähänkin keksin jo hyvän keinon: Olli pelkää trolley-matkalaukkuja niitä vedettäessä syntyvän äänen vuoksi ja paras keino estää Ollia päivisin yksin ollessaan hyppimästä sohvalla on laittaa pari trolleyta sohvalle.
Lainaus heräämisohjeesta: "Usein vasta-aineilla herätetty lemmikki käy uudelleen uneliaaksi rauhalliseen paikkaan päästyään."
"Pidä lemmikkisi lämpimänä, sillä ruumiinlämpötila on alhainen, ja sillä saattaa olla vilunpuistatuksia."Tämän vuoksi kannoin Ollin omaan koriin ja peittelin nukkumaan.
Lopuksi Olli ja kotiväki kiittävät blogiystäviään tuesta kuluneen viikon aikana. Hau!
Voi kun oli hyviä uutisia, sopivasti viikonlopun aloitukseen :) Hienoa että kyse ei ollut vakavammasta, vaikka tietysti mikä tahansa kipu on inhottavaa. Hauskaa viikonloppua! :)
VastaaPoistaNäyttää nukuttavan:) Onneksi ei ollut mitään vakavaa, voin kyllä kuvitella sen huolen ja hätäännyksen.
VastaaPoistaHyvä Olli!
VastaaPoistaMeillä myös säikähdettiin toissa päivänä perinpohjaisesti!
Kävin Riitun kanssa piiiiiiitkän lenkin ja menimme myös koirapuistoon. Kotiin tultuamme Riitu alkoi yhtäkkiä liikata toista takajalkaansa, pariin otteeseen illan mittaan liikkausta tapahtui ja me kaikki kolme seurasimme joka askelta sydän syrjällään. Mummokaan ei tainnu juuri unta saada:( Mutta nyt kaksi päivää menny ja mitään kummallisempaa ei ole havaittu, joten voi olla että kun koirapuistossa oli sellanen liukas kohta, että lihakset on jotenkin siellä venähtänyt tai muuta sellasta. Mummo vaan totesi ettei saisi pientä kultaa lenkittää niin pitkään.... ei pieni koira jaksa....Ai, eikös mäykky ollutkaan metsästyskoira?
Onneksi kaikki päättyi hyvin! Tsemppiä Olli!
VastaaPoistaMeidän vielä pentuikäinen kaverimme jouduttiin nukuttamaan tällä viikolla. Se ei päättynyt yhtä hyvin kuin Ollilla... Ja juuri kun leikit alkoivat Epun kanssa onnistumaan:(
Itse en olisi kyllä pystynyt odottamaan viikkoa elkulle pääsyä, hermot olisi jo menneet...
Sunan: Hauskaa viikonloppua teillekin!
VastaaPoistaKatriina: Nukkuessa mennyt koko päivä... rauhallista siis ollut. Iso paino tipahti sydämeltä, kun kuvassa näin selän olevan niin kuin pitääkin olla.
Tuula: Toivottavasti ei ole mitään vakavampaa. Ja kyllä mäykky metsää ja lenkkiä kestää niin kuin metsästyskoiran pitääkin.
Suvi ja Eppu: Kyllä oli pitkä viikko! Näyttää olevan eläinlääkäreillä töitä, kun aikoja joutuu jonottamaan. Ouluvetiin ei olisi saanut aikaa kahteen viikkoon. Aika pitkä aika olisi ollut odottaa.
Mahtavia uutisia! Olli joutuu siis vielä muutaman päivän keräämään energiaa potilaana, mutta varmasti riemu on suuri kun pitkälle lenkille taas pääsee :) Rapsutuksia!
VastaaPoistaHau Olli! Ilohaukku sinulle Artulta ja emännältä!!
VastaaPoistaOi kuinka hienoa, että Olli selvisi "pelkällä säikähdyksellä". Eiköhän ihan jokikisellä mäyriksellä löydy jonkinasteisia kalkkeumia... Näin ainakin olen ymmärtänyt kun olen lueskellut Mayräkoiramme lehteä.
VastaaPoistaIhan tuohon metsästyskoirajuttuun sen verran kommenttia, että jos oikein tosissaan käyttää mäykkyä ajavana koirana niin silloin pitää olla kaksi kappaletta kun se mäykky jaksaa juosta tosissaan siellä kauriin ja peuran perässä aika tarkalleen neljä tuntia. Sitten se on finito. Meillä on nimittäin yksi tuttava joka paljon metsästää ja hänen toista koiraa lainataankin kun on hyväksi havaittu (noin sata kaatoa yhteensä koiralla). Hänellä on sitten kaksi urosta tähän metsästystarkoitukseen. Terveiset Ossilta ja emännältä.
Mukava kuulla hyviä uutisia! Rapsutuksia :))
VastaaPoistaOnneksi kaikki tosiaankin taisi mennä vain säikähdyksellä ohitse. Tosin pienikin muutos normaalista aiheuttaa usein suurta ahdistusta. Meillähän odotellaan parhaillaan Jonen tuloksia...
VastaaPoistaRapsutuksia toipilaalle ja muistakaahan silti ottaa vähän rauhallisemmin!
Idatoi, Mai, Marja-Leena, Raisa ja funi & Sheriffit: Kaikki kääntyi parhain päin, siitä olemme kiitollisia joka päivä. Rapsutukset takaisin jokaiselle mäyräkoiralle yhdessä ja erikseen!
VastaaPoista