Olipa kerran ankka, joka asusti perheen kylpyhuoneessa pesukoneen päällä. Kukaan ei leikkinyt ankan kanssa, mutta silti ankka pelkällä läsnäolollaan piristi suihkussa ja saunassa kävijää. Pyykkäriäkin ankka aina kunnioitti läsnäolollaan.
Eräänä päivänä pyykkäri pudotti ankan lattialle. Aina valpas mäyräkoira nappasi ankan ja juoksi iloisesti häntää heiluttaen olohuoneeseen.
(It was not me, it was another guy) |
Sen pituinen se.
OIH, aih ja voih kun alkos naurattaa toi syyllinen ilme. Paljonko piti Ollia sättiä, että sai tuon syyllisen ilmeen aikaan?? :) :) Se oli ankan loppu se. Ossi ja M-L :) :)
VastaaPoistaM-L ja Ossi: Näin hellyyttävän ilmeen edessä ei koiraa voi edes sättiä. Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä... Ankan raato on edelleen tallella, viimeksi tänä aamuna aamulenkin jälkeen sitä paiskottiin pitkin eteisen lattiaa.
VastaaPoistaAnkka koki saman kohtalon kun Epun lehmä... Tuo ilme:))
VastaaPoistaHauskaa viikonloppua, tänne etelään luvattiin hyvää lenkki-ilmaa, aiotaan olla ulkona koko viikonloppu!
Kylläpäs on tutunoloinen tarina. Meilläkin jos joku erehtyy jotain tiputtamaan, on mäyräkoira varmasti paikalla viemässä tavaran :)
VastaaPoistaOnneksi Olli sattui paikalle ja pelasti ankan, vai miten se meni-
VastaaPoistaMäyräkoiran tähtih!etki
Mikään ei takuuvarmasti näytä niin syylliseltä kuin viaton mäyräkoiranaama ja mikään ei näytä niin liikuttavalta kuin itseteosta kiinni napattu mäyris :D Kauhean vaikea on olla kiukkuinen tihuhommista, kun vastassa on tuollainen suloinen naama ilmeineen! :)
VastaaPoistaIhanan viattoman näköisenä siinä sitten poseerataan ankan vieressa, huippu :))
VastaaPoista