Mä oon mäyräkoira, oon hitto soikoon
Ei tullut bassettii, ei dobermannii
Kotiväen koti on mäyräkoiran hotelli...
Kuvat otin aamulenkuralla pari päivää sitten, mutta eilinen myrsky repi lehtiä ja oksia puista. Ei kuitenkaan mitään myrskytuhoja tänä aamuna löytynyt.
Kuopus lähti lauantaina maailmalle ja lentokentältä palattuamme päästimme Ollin vapaaksi pihalle. Muutaman sekunnin päästä mies huomasi Ollin tökkivän siiliä pihalla ja kun ehti paikalle, Olli oli napannut siilin suuhunsa eikä päästänyt irti käskemällä eikä lahjomalla. Hain sankollisen sadevettä ja kaadoin Ollin päähän, Olli ei ollut moksiskaan. Seuraavaksi hain toisen sankollisen vettä ja mies laittoi siiliä purevan koiran pää edellä sankoon. Johan ote irtosi. Emäntä otti Ollin ja mies lähti saattamaan siiliä viimeiselle matkalle lähimetsään.
Hain hanskat, pyyhkeen ja pinsetit. Hain siiliä epätoivoisesti etsivän Ollin ja aloin tarkastella vahinkoja. Ei mitään! Ei yhtään ainoaa piikkiä!
Näin meillä tällä kertaa.
Voi, Olli-Polli!!! Miten te Rillan kanssa ootte niiiin loputtomia siili-suhosten metsästäjiä, maailman isoin HUOH! Eikä Rillallakaan koskaan ole mitään jälkiä tai verta suussa, vaikka haukkii piikkiniskoja kuinka. Ja Rillakin todella haukkii, ei tyydy haukkumiseen, kuten Peppi-laulukuorolainen. (Silti toi vesisankotemppu oli aika mainio keksintö isäntäväeltä! ;D)
VastaaPoistaMulla kun on taipumus saada aina joku biisi tarttumaan sitkeäksi korvamadoksi, niin toivon nyt todella, että sinne korvaan pesiytyisi toi mainio uudelleensanoitus - ihan paras! :D:D
Kun kerran pääsee siili-suhosen makuun, jää saalistusvietti päälle. Olemme yrittäneet varjella siilejä, mutta vaikeaa se on, kun naapurissa syötetään siilejä yötä päivää. Kasvattavat oikeaa siilifarmia ja Olli yrittää pitää luontoa tasapainossa.
PoistaSiili kyllä löytää ruokaa ilman ihmisten apua. Etanoita ja matoja on ollut meidän pihallakin ihan koko kesän ajan.
Johan sä, Ollikka, oot taas kunnostautunnu. Meil ei oo tommosia asvalttiteitä. Hitsi, olis varmaan hianoo patseerata tommosella sileellä ja tasasella, joskus. Tarviiks sulta ees kynsiä leikata, ku toi asvaltti kuluttaa? Meillä klipsitään joka himpskatin lauantai.
VastaaPoistaMää oon tällainen citynakki ja kävelen mielelläni asfalttitiellä. Kesäisin ei juuri tarvitse kynsiä leikata, ainoastaan sitä ylhäällä olevaa kannuskynttä vai mikä se nyt mahtaa nimeltä ollakaan.
PoistaTalvella lumisilla teillä ei kynnet kulu ja sitten niitä leikataan usein. Liian usein - toisaalta kynsien leikkaaminen tietää ylimääräisiä makupaloja :)
Jospa syyssiilistä ei irtoa piikkejä samoin kun keväällä:)))
VastaaPoistaNiinpä, ei ollut enää piikinputoamisaika :)
PoistaTeillä sitten riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Onneksi ei tullut vaurioita:)
VastaaPoistaMeilläkin talsitaan asfaltilla päivittäin, mutta kynnenkasvua se ei riitä taltuttamaan. Ja leikkaaminen on vaikeaa, siihen tarvitaan kaksi eikä sittenkään tahdo saada kaikkia kerralla. Hermo on taas päässyt kasvamaan joka kynnessä pitemmälle ja vähintän yhdestä kynnestä onnistun saamaan veret tulemaan. Siltikään en nyrhäise kuin vähän päästä.
Viime talvena Ollillakin pääsi kynnet vähän liian pitkiksi ja silloin tuli parikin kertaa kynnestä verta ihan kunnolla. Olli ei kyllä ollut siitä moksiskaan.
PoistaMies saa hoitaa meillä kynnenleikkuun. Eihän Olli touhusta hirveästi tykkää, mutta nappuloiden voimin homma sujuu mallikkaasti.
Voi Olli sun kanssas! Mikä ihme noissa siileissä viehättää? Onneks ei taas käynyt pahemmin. Pusut siilinmetsästäjälle!<3
VastaaPoistaKun ei ole isoa riistaa lähistöllä, täytyy tyytyä vähän pienempään. Lintuja en saa kiinni ja fasaanitkin ovat kattelussa. Siili on ainoa, joka tässä lähistöllä liikkuu. Naapurin kissat pitää huolen hiiri- ja myyräkannasta eli ei niitäkään ole metsästettävänä.
PoistaOho, ootpas sitkee sissi! Hukkumisen uhalla pidit siilistä kii! Täälpäi ei oikee oo siilei, eikä muitakaa jahdattavii. Toisaalt, Lemmy on kävelly niin monen linnunraadon ohi ihan tyynesti, et metsävaistot on kyseenalaistettu.
VastaaPoistaEihän kuollut saaliseläin taida herättää samanlaisia intohimoja kuin elävä. Mekin haluamme asua sellaisessa paikassa, jossa ei ole siilejä. Tai niitä ruokkivia ihmisiä.
PoistaOlli-polli, eikös sun matte ole kertonut, että siilipoloiset ovat rauhoitettuja. No ei voi mitään. Parhaasihan sinä teet tietysti mettästyskoirana. Jos ei kerran muuta pääse metästämään, niin sitten metästetään siilejä. Näinhän se on. Kyllä me Ossi-mossin kanssa ymmärretään sinnuu tosi hyvin. Hyvä, ettei sinnuun tullut mitään vaurioita. Taitavasti puraistu. Terkkuja täältä Kirkkonummelta M-L ja Ossi.
VastaaPoistaKyllä on rauhoitetuja - kaikilla muualla, mutta ei meidän pihalla. Kotiväki on taas tänä kesänä kaikkensa yrittänyt, eikä Ollia päästetä ikinä iltaisin irti pihalle. Syksyn tullen siilien liikkumisajat ovat muuttuneet ja reititkin vaihtuneet.
PoistaEilen illalla käytin Ollia puoli kymmenen aikaan iltapissalla ja vielä yksi siili näytti menevän tien yli vähän matkan päästä. Yleensä niitä ei pimeällä ole enää näkynyt.
Herramunjee Olli, kun sää ootkin sitten kovapäinen metsästäjä! Mä tuun ite melkosen kuuroks ja matten mukaan aivan hulluks peuroista, mutta vaan niinkö niiden jäljestämisestä - en oo puruetäisyydelle koskaan ees päässy. Me mäykkymiehet otetaan nää metsästysasiat tosissaan, se on jämpti niin! Terkkuja vaan kovasti sinne, toivottavasti oot tota siilikantaa ny sen verran jo onnistunu rokottaan että voit huilia hiukka välissä. T. Mauri-setä
VastaaPoistaSää Mauri olet oikea metsästyskoira, mää oon vaan tällainen citynakki :)
PoistaNo eihän suuri metsästäjä saaliistaan irti päästä. On se ollut näky kun mäyräkoiraa ahdetaan vesisankoon :)
VastaaPoistaToi sanoitus toimii muuten myös räppinä.
Jotain hyötyä siitäkin, että koira inhoaa vettä...
PoistaOho! Mikä kohtalo siilillä. Hyvä,että Olli säästyi piikeiltä :)
VastaaPoistaSiilin muistoa kunnioittaen,
PoistaOlli.
Kiitos. Nyt soi päässäni SEKÄ Rekkamies, että Mäyräkoiramies. Krääh! :D
VastaaPoistaVoi Ollia! Ja voi pientä siiliparkaa...
Hyvä, että soi sullakin. Mulla soi vieläkin - täytyy vielä täydentää, etten ole mikään mattiesko-fani.
PoistaVoi Olli! Ei eläimiä saa kaltoinkohdella! Siilin kanssa voi leikkiä, mutta ei sitä saa nirhiä hengiltä kuules. Mut on sulla kyllä vietit tallessa, kun noin vauhdikkaasti nappaat saaliin ja pidät siitä vielä kiinni kynsin ja hampain vesisankoon saakka :D
VastaaPoistaEi voi Olli luonnolleen mitään. Huokaus.
PoistaO-ou, voi siiliressua! Mauno otti yhtenä päivänä hengiltä päästäisen. Mammaparalla tuli melkein itku :( Mutta minkäs koira luonnolleen voi? Ovela keino tuo vesisanko, Mauno tipautti päästäisen ihan vaan nenästä ja leuoista painamalla. Toivotaan että siilipiireissä alkaisi huhu kiertää ja ne ymmärtäisivät jatkossa kiertää Ollin pihapiirin kaukaa :)
VastaaPoistaEi voi mitään koira luonnolleen. Se on vaan sellainen juttu. Päästäinen on ilmeisesti pahanmakuinen, koska kissatkaan ei syö niitä. Tappavat vain.
PoistaVoitaisko tässä kohtaa sitten lanseerata termi "mäyräkoiran tuuria"? :D Se tarkoittaisi jotain niin onnekasta kuin suun täydeltä siilipaistia ihan ilman yhtäkään piikkiä kielessä. Oikeastihan siili-paran kohtalo oli toki ikävä, mutta tuo rekkamiehen uudelleen sovitus pisti hilpeälle tuulelle :D
VastaaPoistaSiilit ovat varmaan pikku hiljaa siirtymässä talviunille. Toivotaan ainakin!
PoistaR.I.P. siili... Vaan minkäs mäykky luonnolleen voi...
VastaaPoistaEilen siili ylitti verkkaiseen tahtiin kotitietä ja pysäytimme auton siksi aikaa. Annamme takaisin!
Poista