Joulumuistelmia

Olli kertoo itse: 

Ihmisten jouluaaton perinteisiin kuuluu joulusauna ja tästä riemastuneena emännät päättivät, että myös koiran on aika peseytyä. Sen lisäksi, että suihkussa kastuu, turkkiin hierottiin puhdistavaa shampoota. Koiralle tyypillinen ominaishajuni poistui ja kotiväki nuuhki koko illan "puhdasta koiranhajua". 

Selvyyden vuoksi mainittakoon, että kuvassa ei ole jouluseimen Joosef eikä itämaan tietäjä. Kyseessä on isoegoisen koiran nöyryyttäminen suihkun jälkeen.

Olin ollut kiltti ja sen huomasi. Sain luun, vinkulelun ja uuden pehmeän kaverin, tiikerin. Vinkulelu kesti 5 minuuttia ja 19 sekunttia, emäntä otti aikaa. Kauempaa ei olisi kuulemma kotiväen korvat kestäneetkään. Tiikerilta poistin ensimmäisenä iltana toisen korvan, mutta muuten olemme eläneet sopuisasti pienen painin merkeissä. Luita sain enemmän kuin tarpeeksi ja senkin huomasi sekaisin menneestä mahasta. Maha ei tykännyt ilmeisesti myöskään lukuisista ylimääräisistä herkuista, kuten lohesta tai kinkusta, joiden makua en joutanut kuitenkaan sen kummemmin miettimään vaan hotkaisin herkut aina sellaisenaan perille asti. Joku olisi voinut kutsua syömistäni hotkimiseksi, mutta eipä ehtinyt kukaan muu samalle ruokakupille.

Ja sitten me miehet luettiin vähän moottoripyörälehteäkin, mutta meitä rupesi aivan kauheasti väsyttämään. Joulunahan saa syödä ja nukkua ihan mielin määrin, Kotiväki rajoittaa  syömistäni, mutta nukkua meillä saa niin paljon kuin huvittaa. En ole muuten noin laihassa kunnossa kuin mitä kuvasta voisi päätellä. Me molemmat miehet olemme pelkkää luuta, nahkaa ja lihasta. Ja huomaatte varmaan, että naisihminen on joutunut väistymään meidän miesten vallatessa makuuhuoneen. 

Jouluna käytiin lenkilläkin, mutta sehän on ihan normaalia. Muita koiria ei joululenkeillä juuri näkynyt, mutta onneksi meillä ei pyhäkään sotke normaalia aikataulua. 

Ja nyt sitten vaan kirsu kohti uutta vuotta!