Mäyräkoiran tärkeä tehtävä on vahtia venettä. Oikeastaan Olli vahtii, ettei kukaan lähde veneellä ilman koiraa.
Laiturin päästä on tarkkailla tilannetta. Jos Olli katoaa näkyvistä, tarvitsee vain kolkutella soutuveneen airoja ja koira tulee sekunnissa paikalle.
Ja tässä on sauna. Vesi pumpataan käsivoimin järvestä ja syksyn pimeisiin iltoihin saadaan sähkövaloa vetämällä ylhäältä sähkö jatkoroikalla saunaan. Aurinko laskee kymmenen maissa, joten hyvissä ajoin saunomalla ei vielä tarvita keinovaloja.
Tarkkasilmäiset voivat löytää kuvasta myös mäyräkoiran. On vakivahtipaikalla (vink-vink).
Kukas vahtii Ollia, kun se ei ole se maailman paras uimari? Ettei vaan tipu laiturilta. Terveisiä täältä Kirkkonummelta M-L ja Ossi
VastaaPoistaMiten osuva kommentti!
PoistaNimittäin tulin just Ollin kanssa rannasta sisälle mökkiin, kun Olli molskahti laiturilta veteen. Oltiin saunalla ja mies sanoi, että nyt molskahti. Juoksin pelastamaan koiran, joka oli tippunut veneen ja laiturin väliin. Jonkinlainen itsesuojeluvaisto koiralla oli, kun piti etutassuilla laiturin reunasta kiinni ja leuka oli tuettu laiturin reunaan. Oli aika koomisen näköinen. Nyt sitten täryyttelee kosteutta pois tuossa sohvalla fleecen päällä.
Kiva lukea näitä Ollin mökkikuulumisia:) Mukavaa lomanjatkoa!
VastaaPoistaKiitos.
PoistaMies sanoikin, että "voi tuota meidän Ollia".
Olisi se mökkireissu aivan erilainen ilman koiraa. Varmaan paljon tylsempi. Tänään oltiin kokemassa iltaverkkoja, eikä Olli meinannut pysyä nahoissaan eikä minun takanani, kun mies nakkeli kalalaatikkoon pari ahventa.
Olli raukka! Toivottavasti palvelusväki ei nauranut sille kun se oli laiturin ja veneen välissä.
VastaaPoistaKyllä palvelusväen ensimmäinen reaktio oli säikähdys ja tilanteen koomisuus hymyilytti vähän myöhemmin. Kiedoin palelevan mäyräkoiran pyyhkeeseen ja vein saunan eteiseen kuivumaan ja sieltä sitten mökkiin sisälle fleecen väliin.
PoistaIhanat maisemat ja kuvat mökkireissuiltanne!
VastaaPoistaKieltämättä pieni hymynkare hiipii, kun kuvittelen Ollia vetämässä leukaa laiturin reunalla... ;) Ei ollut leikin paikka, mutta kun ei käynyt kuinkaan, tilanteesta uskaltaa näin jälkeen päin huvittuakin.
Kiitos, mekin viihdytään näissä maisemissa ja alkeellisissa olosuhteissa. Onpas sitten kiva aina palata takaisin kaupunkiin pyykinpesukoneiden ja kirjastojen maailmaan.
PoistaKyllä mäyräkoira keksii keinot selviytyä pinteestä, mutta kauanko Olli olisi jaksanut roikkua laiturissa kiinni. Onneksi emäntä oli paikalla muutamassa sekunnissa.
Kyllä se molskahdus on merkki siitä, että nyt tippui. Laskin Nellin laiturilta muutaman kerran uimaan, kun se tuli takaisin, otti se etukäpälillä kiinni laiturin tikkaista. Siitä kun olisi saanut kuvan. Ei ole tyhmiä nuo meidän koirat!
VastaaPoistaAhaa, tämä onkin mäyräkoirille tyypillinen, geeneihin rakennettu tapa selviytyä vedestä kuivalle maalle (laiturille). Onneksi on vankat etutassut!
PoistaTuo on niin liikuttavaa tuo Ollin rakkaus veneisiin :) <3 Jotenkin mäyräkoiraherrassa niin hellyttävä piirre, että sitä venhoa täytyy vahtimalla vahtia, ettei vaan jää matkasta :)
VastaaPoistaJa tuo molskahdus...voi Olli-polo! Näen silmissäni sen, miten piteli itseään pinnalla, ei saisi nauraa, mutta kun... ;)
Olli suhtautuu joihinkin asioihin intohimoisesti ja veneily on yksi niistä tärkeistä jutuista elämässä. Tuli taas tänään todistetuksi ja illalla uni maittaa.
PoistaSaa nauraa :D