keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Vaihteeksi taas huonoja uutisia

Onkohan tuo meidän Olli sellainen maanantaikappale, josta löytyy koko ajan jonkinlaista vaivaa ja vikaa? 


Käytiin eilen korvatulehduksen jäljiltä kontrollissa eläinlääkärissä ja valitin samalla silmän rähmimisen jatkuneen, vaikka rähmä olikin kuurin jälkeen muuttunut valkoiseksi. Silmistä katsottiin nestepitoisuus ja molemmat silmät olivat "kuivuneet". Kaiken lisäksi silmistä löytyi alkavaa kaihia, jonka vuoksi silmissä näkyy lampulla katsottaessa "mersun merkit", jotka myös eläinlääkäri näytti meille. Itse asiassa tämä ei tullut meille yllätyksenä, koska olemme jo parin vuoden ajan huomanneet Ollin näkevän huonosti hämärässä ja pimeässä tuskin ollenkaan. Tämän vuoksi meillä on aina yövalot päällä. Silmien kuivumista estetään ja niiden toimintaa stimuloidaan Optimmune-voiteella, joka maksaa yli 30 euroa tuubi, eikä muuten ole iso tuubi kyseessä. Tätä pitäisi sitten käyttää koiran loppuelämän ajan. Niin, ne korvat olivat parantuneet hyvin. 

Ostin mammuttimarkkinoilta kympillä tällaiset led-valo-oksat. Ne ovat takkahuoneen oven lähellä, koska Olli nukkuu nykyään takkahuoneessa öisin. Tosin Olli liikkuu harvoin öisin, mutta pimeällä puolisokea liikkuu sellaisella ryminällä, että varmasti ainakin emäntä siihen herää.

Olli on valon ja varjon välimaastossa. 

Meille Olli on äärettömän rakas ja tärkeä 
juuri sellaisena kuin koira voi vain olla. 
Ihana, herkkä ja tunteellinen, 
mutta myös itsepäinen ja oman arvonsa tunteva. 
Oman elämänsä sankari.

33 kommenttia:

  1. Voi Olli-poloista! Kyllä se vielä iloksi muuttuu. Silmät kostuivat noista viimeisistä lauseista - kuinka voikaan muutamasta sanasta huokua tuollainen rakkaus lemmikkiä kohtaan. Tsemppiä Ollille ja kotijoukoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Mietin kyllä iltalenkillä, että varmaan Ollikin on tyytyväinen kotiväkeensä.

      Poista
  2. Voi miten onnekas Olli onkaan, kun on itselleen saanut niin rakastavan perheen. :-)

    Meillä myös nyt koiruuksella tassuvaivoja, antibiootteja antibioottien perään mutta ei oikein ilmeisesti vastauksia vaivojen syystä. Maanantaina (taas) lääkäriin. Kalliiksihan se tulee, mutta rakasta ystävää ei voi rahassa mitata...

    Rapsuja Ollille, on hää vaan NIIN komea! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tassuvaivat ovat myös ikäviä. Ollilla on just tassut parantuneet ja nyt sitten tuli uusi vaiva tilalle.

      Ollin tassuissa on furunkoloosia ja joskus tassunvälit äityvät pahannäköisiksi ja vertavuotaviksi. Omahoitona käytetään hyvää kuivausta ja bacibactia.

      Poista
  3. Voi Olli-poloa... Mutta kyllä se hyvässä hoidossa pärjää

    VastaaPoista
  4. Voi Olli-rakas! Olet kaikkine pienine vikoinesi täydellinen! Me kaikki tsempataan sua ja sun porukoita, ne rakastaa sua ihan älyttömästi!
    Muiskut!<3

    VastaaPoista
  5. Niinhän me ihmisetkin ollaan erilaisia terveydeltämme, jollakin on kaikenlaista vaivaa lapsesta asti ja toinen taas on terve kuin pukki. Ei mee tasan. Toivotaan, että kaihi etenee hitaasti!

    Puhuin muuten kaihista tänään kosmetologini kanssa, jolle oli kuusikymppisenä vaihdettu uudet mykiöt kaihileikkauksessa. Hän oli maksanut itse 5000e, että oli saanut sellaiset linssit, joilla näkee täydellisesti ilman laseja. Kaikkea sitä vielä onkin edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Julkisella puolella kaihileikkauksiin on valtavat jonot. Oulussa yliopistosairaalaa uhkaa 600 000 euron uhkasakko, jos jonoja ei saada puretuksi tämän vuoden puolella. Esimerkiksi pari-kolmesataa henkilöä on jonottanut polvileikkausta yli puoli vuotta ja poliklinikkajonossa on yli 1700 henkilöä. Minä olen yksi heistä. Nyt olen odottanut aikaa yli 4 kk, vaikka periaatteessa lähetteen saapuessa asiakkaalle pitäisi antaa heti aika ensimmäiselle käynnille.

      Vanhemmiten taitaa sekä näkökyky että ulkonäkö kärsiä. Kärsin molemmista ja taitaa olla kohta monitehoissa tehot vähissä, sen verran huonosti näen lähelle.

      Poista
  6. Tsemppiä Ollille ja kotiväelle!

    VastaaPoista
  7. Olli, oman elämänsä onnellinen supersankari, jolla on huolehtivainen ja rakastava koti :) Yövalot on hienot, ja Ollilainen on varmasti tyytyväinen niiden tuomaan valaistukseen. Viimeinen kuva kuvaa varmaan aika hyvin Ollin kokemaa olotilaa huonossa valossa, toivotaan, että silmät pysyy mahdollisimman hyvässä kunnossa mahdollisimman pitkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä jokaisella koiralla pitäisi olla omat yövalot ja hyvä iltapala. Olli joutuu tyytymään vain yövaloihin :)

      Poista
  8. Iines sai maanantaina aivan saman lääkkeen kuivasilmäisyyteen. Kamalaa, onpa se kallista! Toivotaan, että vakuutus korvaisi...tai menisi meillä ohi, kun Iines on vasta 1 v 4 kk. Ollille silityksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan ole hirveän hintainen tuubi!
      Mietin jo, että mahtaako suomalaisella eläinlääkärireseptillä saada lääkettä jostain ulkomaan apteekista, esim. Ruotsista, kun meillä ei ole sinne pitkä matka. Nimittäin, jos ainetta saisi ulkomailta halvemmalla.

      Poista
  9. No hitto! :( Onneksi koirilla tuo näköaisti ei taida olla ihan niin tärkeä kuin ihmisille. Eihän se silti ole kiva pimeässä vaeltaa, joten kiva kun ostitte Ollille yövalon. :) Saisiko Olli oman opaskoiran, jos näkö alkaa heikkenemään vielä enemmän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sokea koirakin pärjää ihan hyvin, koska hajuaisti on koiralle tärkein ja kuulokin pelaa. Tosin Ollin kuulo on ollut aina hyvin valikoiva ;)

      Opaskoira laitetaan harkintaan.

      Poista
  10. Tippa tuli linssiin kuulkaas. Mutta kyllä koira vajaallakin näöllä pärjää, jopa sokeana.

    Hesarin sivuilla oli koiranelämää blogi (harmi kun lopettivat) jossa kerrottiin mm. Suomenlapinkoirista Pessi, Arvi ja Uula. Laitan tähän linkin yhteen juttuun jossa sokea Arvi tokoaa :) Katsokaas onnellista koiraa: http://blogit.hs.fi/koirat/2011/07/20/arvi-leikkii-tokoa/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana video, kiitos linkistä.

      Olli haluaa osallistua koirien paralympiaisiin, jos niitä järjestetään.

      Poista
  11. Voi Olli-pollia. Huonolla näölläkin pärjää. Jopa ihan sokea koira pärjää yllättävän ptikälle, kunhan sitten huolehtii, ettei esimerkiksi putoa portaista. Maanantaikappaleesta en osaa sanoa. Olisiko enempi huonoa tuuria. Toivotaan, että se kaihi etenee hitaasti. Kyllä reseptien pitäisi toimia kaikissa EU-maissa, joten kannattaa ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Yksi mikä kannattaisi tutkia on Viron hintataso. Jos nyt joku tuttu sattuisi käymään. Siellä ei välttämättä tarvitse reseptiäkään. Terveisii M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin ensimmäiseksi kysellä Ruotsista, kun lokakuun lopulle suunniteltiin "ulkomaan reissua". Sitten kuopus voi kysyä hintaa Englannin hintatasoa.

      Onneksi meillä ei noita portaita ole. Hyvä ihan omankin ikääntymisen kannalta :)

      Poista
  12. Ollille pikaista paranemista, johan sua nyt taas koetellaan ja lujaa. Semmonen lohdun sana, että Maurilla diagnosoitiin keratiitti eli tuo kuivasilmäisyys ja samanlaiset alkavat muutokset silmissä vuonna 2006. Siitä asti on käytetty Optimmunea päivittäin (tuubi kestää kuukauden vaikka pieni onkin), ja Maurin silmät on voineet hyvin JA nuo alkaneet muutoksetkin on hävinneet, eli toi lääke kyllä on tehonnut meillä tosi hyvin. Vakuutus korvaa sen kyllä ainakin Tapiolassa, jolloin lääkkeen kk hinnaksi tulee omavastuun jälkeen n. 8 euroa. Tsemppiä ja rapsutukset potilaalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko teillä ohjeena 1 vai 2 x vrk?

      Poista
    2. Moikka, alkuun oli 2 x vrk, että saatiin se akuutti tilanne ohi, ja kun silmät oli rauhoittuneet, niin alettiin kokeilemaan pärjäisikö Mauri 1 annoksella per vrk. Hyvin pärjäsi ja sillä on menty jo monta vuotta, kerran vuodessa käydään kontrollissa. Maurillakin hoidettiin silmiä pitkään silmätulehduksena, joten simmut oli aika hurjan näköiset kun oikea dg vihdoin saatiin, mutta tällä lääkkeellä silmät rauhottui nopeasti. Kyllä Ollinkin olo varmasti helpottaa pian, nyt kun silmät saa kuivien silmien lääkettä.

      Poista
  13. Voi Ollia :( Toivottavasti voit nauttia silti elämästä ja noin ihana perhe niin varmasti pietään susta huolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollin elämä on aika nautinnollista, vaikka koiran mielestä ruokaa on liian vähän ja liian harvoin tarjolla.

      Poista
  14. Nyt, Olli, pamppa pystyyn. Ei hätä ole tämän näköinen. Jos näkökyky vähän heikkenee, so what! Heikkenee se joskus ihmisilläkin. Ja onhan niitä kaikennäköisiä vippaskonsteja. Voi esimerkiksi kuunnella, mistä päin ääni tulee ja nenuhan on tietysti ehdoton epeli. Sen avulla voi suunnistaa vaikkapa siilien perään. Ja sitten on tietysti opasihminen, joina voivat toimia omat sinua lämpimästi rakastavat ihmisesti. Heihin voit tukeutua pahimpina hetkinäsi (tietysti myös parhaimpina). Ja onhan aivan mahtavaa, että sulle on laitettu yövalot palamaan :)
    (Tään kommentin on tarkoitus kannustaa ja tsempata Ollia ja kotiväkeään.)

    T: Elli ja Emäntä
    PS. Toivomme kuitenkin, että tuo lääkitys auttaisi parantamaan Ollin näkökykyä.
    PSS. Muiskuja ja rapsuja Ollille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme pari talvea joutuneet jo opastamaan Ollia pimeässä. Siitä taitaa olla jo kaksi kolme vuotta kun Olli tipahti kerran ojaan iltalenkillä. Silloin ajattelin, että koira oli vaan huolimaton, mutta kun Olli alkoi törmäillä tolppaan tai porttiin, huomasimme sen johtuvan näkökyvystä. Kotona ei moista ole tapahtunut, koska Ollilla on jo parina talvena ollut keittiövalo palamassa yöaikaan.

      Ellille reipasta viikonloppua - viehän emäntää lenkille!

      Poista
  15. Kuule Ollikka, meijän Pyry-pappa ajoi viimeiset vuotensa kaihin takia lähes sokeena. Hyvin kuitenkin pappa mennä paukutteli, joten säkin pärjäät. Nou hätä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pojat tää ilahdutti meikäpoikaa paljon. Emäntää vielä enemmän!

      Poista
  16. Voi Olli, jos olet mukamas maanantaikappale, niin meiltä löytyy toinen samanmoinen... Harmaakaihi on kurja juttu, hyvä, että on yövalot käytössä. Meillä oli edesmenneellä Niilolla myös lähes sokeuteen johtanut harmaakaihi ja törmäili öisin, kun sai yövalot, väheni kolistelu. Niilo oli sentään jo yli 10 vuotias sairastuttuaan, Olli on nuori poika vielä ja paljon elinvuosia jäljellä. Hyvässä huomassa pärjää kyllä onneksi vähemmälläkin näkökyvyllä, kunhan se hajuaisti pelaa, koirien tärkein aisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos teille ja kaikille muillekin ihanista tsemppauksista!
      Ensin tuntui, että Olli on ainoa silmäongelmainen ja nyt olemme saaneet vertaistukea joka suunnasta.

      Iso kiitos ja märkä pusu Ollilta kaikille tyttökoirille ja ylävitonen herroille!

      Poista

Luemme mielellämme kommentteja!