sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Olli ja Kari Karkkari

Taas on yksi viikonloppu vietetty. Kotiväki yrittää hyvittää koiralle arkipäivien pitkät yksinolot viettämällä vapaapäivisin koirakeskeistä aikaa. Tämä tarkoittaa pitkiä lenkkejä ja mukavia tupsluureja kylki kyljessä. Koska arki-iltaisin koiraa ei raaskita jättää enää yksin kotiin, ihmisten omat liikuntaharrastukset painottuvat viikonloppuun. Lauantaisin käydään hiihtämässä ja sunnuntaisin uimassa. Kun tämän lisäksi tulevat koiralenkit, raitista ilmaa saadaan enemmän kuin lääkäri määrää ja tämä näkyy lisääntyneessä ruokahalussa. 

Olli on mukana kauppareissulla melkeinpä aina. Ainoastaan kovilla pakkasilla koiraa ei oteta mukaan eikä jätetä sitä autoon palelemaan, mutta paukkupakkasia ei ole tänä talvena ollut läheskään niin paljon kuin parina viime talvena. Vaikka vielähän tuota ehtii... 

Eräällä kauppareissulla emäntä osti Ollille McMäykyn serkkupojan, Kari Karkkarin. 


Tarkkaavaisimmat huomaavat, että Kari K:n korva tuli kipeäksi ja se piti poistaa. Myös hieman myöhemmin ilmenneiden vatsavaivojen vuoksi mäyräkoirakirurgimme teki Karille onnistuneen laparotomian.

Toivotamme mukavaa ja talvista (työ) viikkoa!

32 kommenttia:

  1. Olli osaa komeasti poseerata!

    Ei haluta mekään edes ajatella työpäivän jälkeen koiran jättämistä vielä illaksi yksin. En ole ihan varma, viitsittäiskö muutenkaan lähteä mihinkään, mutta elokuviin tekisi joskus mieli. Ja minuahan ei mikään estä, kun mies jää aina mielellään kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirien yksinolosta samaa kertoi tänään uimahallissa tapaamani tuttu rouva, jolla on kaksi mäyräkoiraa. Eihän ole mitään järkeä pitää koiraa, jos sen kanssa ei vietä aikaa. Koira on kuitenkin laumaeläin ja me olemme sen laumaa.

      Joskus olisi kiva käydä kylässä arki-iltana, mutta käydään vain sellaisissa paikoissa, johon koirakin on tervetullut.

      Poista
  2. Olli on kokenut kirurgi, mitä noihin operaatioihin tulee. Kaikki siististi tehtyjä. Taitaa olla mäykkyjen erityislahjakkuus tuo kirurgointi. Vililtä ei noita taitoja löydy ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tainnut harjoitus tehdä mestarin tässäkin tapauksessa :)

      Poista
  3. Koira hoitaa ihmistensä terveyttä, kun ulkoiluttaa heitä paljon.
    Kylläpä Karkkarin kävi äkkiä kehnosti, mutta erityislahjakkuuksille ei tosiaan voi mitään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koira hoitaa myös ihmisen mielenterveyttä.

      Poista
  4. Täälläki huomatttiin mite taitava kirurgi Olli on. Me laitettiin pari potilasta tehohoitoon, ku olivat aika huonossa hapessa. Ovat olleet jo pari kuukautta.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kari Karkkarin operaatio sujui hyvin, mutta jälkihoito on jäänyt kesken. Voi olla, että kaveri on aika finaalissa muutaman päivän jälkeen...

      Poista
  5. Hei Doctor Olli! Ihailevin katsein tutkailemme operaatioidesi lopputuloksia. Kertakaikkiaan ammattimaista jälkeä! Muiskaus tohtorin varpaille!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muiskistamuiskis takaisin. Ihan aikani kuluksi näitä operaatioita harrastan, päätoimeni on tupsluurien ottaja.

      Poista
  6. Tervehdys vaan, kirurkiniveljeni Olli! On se hyvä kun noi tohtorin taidot omasta takaa, niin ei tartte kaverien kärsimyksiä kovin kauaa koskaan kattella. Toivottavasti karkkarikaveri voi jo paremmin! Terkkuja sinne,mää vetäydyn takas tupsluureille. T. Mauri-setä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun jaksoit käydä kommentoimassa. Kovillehan tällainen plokkaaminen mäyräkoiralla ottaa, mutta onneksi voi kohta taas käydä pitkäkseen.

      Mulle kävi eilen sellainen juttu, että olin kauheen väsynyt ja kun äippä lähti miehen kanssa uimaan, ajattelin ottaa kunnon tupsluurit. No, enhän mää edes herännyt kun ne tuli kotiin. Että sellainen vahtikoira vaihteeks. T. Olli

      Poista
  7. Kirurgi-Olli tekee kyllä siistiä työtä, ja potilaskin on heti operaation jälkeen pystyssä!

    Yhdytään aikaisempiin kommentteihin: koira hoitaa ihmisen terveyttä ulkoiluttamisella, mutta ennen kaikkea mielenterveyttä. Oli sitten kuinka huonolla tuulella tahansa, kotona odottava koira kyllä saa hymyn kasvoille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tänään olikin energinen koira vastassa. Oli ilmeisesti ottanut päivän levon kannalta ja nyt sitten on virtaa. Eikun lenkille!

      Poista
  8. Kyllä se vaan niin on että huono omatunto tulee jos lähtee arkena ilman koiraa liikkeelle. Mutta jumpalla pitää käydä että kunnossa pysyy (no ei tietty joka päivä).

    Jäin tuijottamaan noita Ollin silmiä - voiko niistä jo päätellä että näkökyky on heikentynyt.... Pätevä kirurgi operoi vaikka silmät kiinni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse käyn perjantaisin joogassa, se pitää kropan vetreänä. Tai siis ainakin tarkoitus olisi niin. Menen suoraan töistä ja kuudelta mies on koira odottavat parkkipaikalla emäntää. Niin mukava aloitus viikonlopulle.

      En osaa sanoa, että voiko silmistä nähdä kaihin. Itse näin silmän sisältä muutokset, kun eläinlääkäri näytti lampulla.

      Poista
  9. Mekin ollaa päästy pitkille lenkuroille, kuten sä, Ollikka. Ny ei oo tosiaan liikaa pakkasta, että tarjetaan.

    Joo, ja Nemolla ja mulla on sama koiraemo, että ollaan niiku velipualia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää maailma on niin pieni meille mäyräkoirille. Aina löytyy tuttuja. Meillä on kans kivat lenkurakelit, neljä astetta pakkasta ja polut hyvin kuljettuja, ettei tarvitse kahlata lumihangessa. Loppuviikoksi luvataan kireämpää pakkasta, joten voi olla vähän lyhyempää lenkuraa tiedossa.

      Poista
  10. Ompahan (vai pitääkö jo käyttää imperfektiä?) komee karkkari! Ja Ollikka on niin maan taitava kirurgi, jottei paremmasta väliä! Meidän Nti. Kirurgimme on vielä ihan erikoistumisjakson alussa ja sen huomaa kyllä leikkaushaavojen jäljestä. Mielestäni myös turhien leikkauksien prosenttiluku on hälytäävän korkea. Hitsi.. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä neiti Kirurgin täytyy harjoitella ahkerasti ja tämän vuoksi palvelusväki velvoitetaan ostamaan lisää harjoitusmateriaalia.

      Kari on vielä puolittaisissa ruumiin voimissa, sielu on jo karannut.

      Poista
  11. Määki pääsen AINA kauppaan. Osaan oottaa autossa kiltisti. Kattelen parkkipaikan liikennettä. Ja pääsen aika usein myös kylään! Tosin joskun joudun olemaan siellä hihnassa sisätiloisa. Tosi tiukkapipo isäntäväkeä...

    Tv Elvis, sertin arvoinen mies!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elvis, sinä sertin arvoinen, nöyrin onnitteluni saavutuksesi johdosta!
      Niin, sitten arkeen... mää istun auton takapenkillä, siinä keskellä (turvavyö on kiinni, joten en pääse etupenkille asti) ja kattelen siitä ohikulkevaa liikennettä.

      Kerran kesällä oltiin rautakaupan noutopihalla ja äippä aukaisi mulle takaikkunan. Joku äijä tuli lähelle ja alkoi jutella mulle. Vastasin kovalla haukulla, lähti äijä muuten melko nopeasti. Äippä yritti vakuuttaa äijälle, ettei koira mitään tee, haukkuu vaan. Ei silti kannata tulla liian lähelle, kun vartioin autoa.

      Poista
  12. Heh miksi en olekaan ymmärtänyt, että Pinja toteuttaa meillä sisäistä kirurgiaan lelujensa kanssa (ehkä se jopa harjoittelee lääkiksen pääsykokeisiin) eikä suinkaan tuhoa niitä järjestelmällisesti :D
    Ei meilläkään kyllä raskita jättää koiria enää työpäivän jälkeen yksin ja vähäiset iltamenot onkin jaettu vuoropäiville. Ja viikonloppuisin on sitten ihana nauttia valoisaan aikaan tehdyistä kunnon lenkeistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emme ole siis ainoita koiran omistajia, jotka eivät raaski jättää kaveriaan arki-iltaisin yksin kotiin. Kyllä voisi jollain koirattomalla olla tähän oma mielipiteensä - tai sitten ei.

      Poista
  13. Olli, olet huippukirurgi ;)! Taina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina. Joululahjaksi saatua possua ei kuitenkaan ole vielä operoitu, mutta esitutkimuksia tehdään jatkuvasti.

      Poista
  14. Lieneeköhän Kari Karkkari sukua meidän Paavolle. Ainakin on niin samaa näköä väriään ja partakarvojaan myöten. Nimensä se sai muuten Jahtimakkaran blogin ihanalta päätähdeltä. Paavo ei ole erityisen kestävää sorttia, saumat tuppaa herkästi ratkeilemaan, mutta melko ehjä se vielä muuten on.
    Ai teillä Kari on ilmeisesti kärsinyt korvatulehduksesta, koska korva piti poistaa. Musta tuntuu, että ainakin meillä koira tykkää eniten leluista, jotka on tyhjennetty täytteestä, eli ovat lötköjä. Niitä on mukava huispata. Terkkuja Olli-lobotomille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvin olla, että ihan sukulaisia ovat. Karilla on kuulemma iso suku, vaikkei ollakaan sukulaisten kanssa tekemisissä.

      Meillä monilla Ollin pehmeillä kavereilla on ollut korvatulehduksia ja Olli on hoitanut ne korvanpoistolla. Yksinkertainen hoitokeino eikä tarvitse käyttää turhia antibiootteja.

      Poista
  15. Ihan on tämä Kari kuin meidän pehmot, typistysharjoituksia tehdään täälläkin. Ja niitä kaiken maailman -tomioita. On se niin himottavaa touhua.
    Meillä Jirin kanssa on ollut onnea kotiorjan valinnassa, kun meidän äippä on eläkkeellä, siis päätoiminen koirien palvelija. Ei tarvitse useinkaan olla yksin kotona. Kauppareissut jätän suosiolla väliin. Kun äippä sanoo menevänsä kauppaan, minä menen nukkumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiran unelma on täysipäiväinen kotiorja, mutta meillä koiran pitää vielä moisesta vaan haaveilla. Siellä ollaan paljon onnellisemmassa asemassa.

      Poista
  16. Voi miten hieno Kari Karkkari Ollilla on! Meillä on vain kuminen mäyräkoira jota pojat varovasti pureksivat ettei se vaan mene rikki...samaa mallia on roadkill-asennossa makaava sikalelu, jolta on tosin operoitu äänihuulet pois ettei niin kovasti volisisi ja vinkuisi kun sen sorkkia vähän puree ;)

    En usko, että seuraavaa auringonnousua näkisi moinen Kari Karkkari meillä...enemmän taitavat nuo kumiset jäädä henkiin, jostakin syystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Karista enää ole paljon mihinkään, aika hylättynä näyttää lelulaatikossa makoilevan. Bo-Håkan on edelleen Ollin nro 1 kaveri ja lajitoveria ei ole vielä operoitu.

      Poista

Luemme mielellämme kommentteja!