maanantai 18. heinäkuuta 2011
Kaivuutöitä
Ollin mielestä ruoho on aidan takana vihreämpää tai ainakin siilien mielestä aidan toisella puolella on parempi ja turvallisempi kulkureitti kuin meidän pihalla. Ollille tämä ei sovi ollenkaan ja koska siilit eivät tule Ollin luokse, Olli päätti kaivautua siilien luokse. Valitettavasti kotiväki ei katsonut tätä operaatiota suopein silmin, eikä varsinkaan emäntä, jonka raparperipenkin kautta Ollin tie naapurin puolelle olisi johtanut.
"En se minä ollut. Minä olen vain pieni viaton mäyräkoira, joka osui tapahtumapaikalle. Kuka lie multaa levitellyt nurmikolle..."
"Ja jos se olin minä niin en ainakaan tahallaan tehnyt. Ihan vahingossa. Kun katson emäntää suurilla silmilläni, ei se kauaa jaksa olla vihainen. Onneksi olen harjoitellut tätä ilmettä."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toi sun viaton ilmees täytyy panna muistiin elikkäs korvan taa. Ja mullhan on tunnetusti isot koravat, joten muistitilaa löytyy.
VastaaPoistaNiin, siis ET tietenkään se ollut SINÄ :D Varmaan joku naapurin musti. Se käy joskus meilläkin rymsteeraamassa.
:D Miten mua aina naurattaa nämä mäykkyjen "en ollut edes paikalla kun väärinkäytös tapahtui"-ilmeet! :D Olli todellakin osoittaa, että harjoitus tekee mestarin vetoavilla katseillaan! :D
VastaaPoistaMyrsky, kannattaa tehostaa katsetta asettamalla korvat tarpeeksi luimuun.
VastaaPoistaLempilauseeni on: "It was not me. It was another guy."
Maria, tuo katse on varmaan jo geeneissä.
Olli on kyllä mestari ottamaan ilmeen, jollaiselle ei voi olla vihainen :) Jopa tuollainen kukkapenkin mylläys kuulostaa kadehdittavalta tällaiselle, jolla ei ole omaa pihaa. Katselin tänään mielestäni oikein hellyyttävää näkyä, kun Pinja tutki oikein tarkkaa parvekkeella kasvattamaani tomaatin taimea, meinasi jopa haukata yhdestä :D
VastaaPoistaSiis tuo ilme on jotain niin ihanaa että ei voi kyllä olla kovin kauaa vihanen. :) meillä tosiaan mökillä helkkaristi myyriä ja näähän kaivaa papan nurmikot koloille hetkessä. vielä ei ainakaan pappa oo ääneen sanonut näistä kolosista mitään mutta sen verta tarkka pappa kyllä on että varmasti mielessänsä kiroo. onneks sillä on kuitenkin ollut myös 2 mäyrää joten ehkä se senkin takia on vähän alistunut tähän kohtaloon ja löytyy ees vähän ymmärrystä:D
VastaaPoistaJa taas ilme taisi tehota! Kuka tuota voisikaan vastustaa, kyllä Olli tietää.
VastaaPoistaVoi Olli sinua. Anna siilien olla kun ne ovat kanssa niin somia. Aika mahtavat ilmeet mutta nuo ilmeet ovat varmaan aika sisäsyntyisiä näillä mäyriksillä.Siksi kait ne ovatkin niin rakastettavia koiria. Terveisin M-L ja Ossi
VastaaPoistaMäyris jos joku osaa kyllä tuon "en se minä ollut - ilmeen".. Niin tutun näköinen nutipää loistavine silmineen. "En se minä ollut ... ja sitäpaitsi se oli vahinko." :) Upeita kuvia jälleen Ollista!
VastaaPoistaSunan, tulkaapa josku mylläämään meidän pihalle, kun alkaa ahdistaa.
VastaaPoistaVeera, Milo & mäykkytyttö, mäyräkoira vaatii todellakin pitkää pinnaa ja ymmärrystä. Ja kun tulee hiljaista, on parempi lähteä tarkistamaan, mitä mäyräkoira puuhastelee.
Katriina, ilme tehosi, mutta poika sai vähäksi aikaa porttikiellon takapihalle.
M-L ja Ossi, rakastettavia ovat hyvässä ja pahassa!
Idatoi, joskus ilme osuu kohdalleen myös valokuvissa. Luonnossa ne ilmeet vasta muikeita ovat :)
Ihana Olli. :D Pieni täysin viaton mäyräkoira. Kuka tuollaista voisi epäillä mistään kolttosista? "Se vain tapahtui" on meillä yleisin selitys kaikkeen, mistä epäillään Mauria pääsyylliseksi.
VastaaPoistaMauri ja Roope, jotkut asiat todellakin vain tapahtuvat. Ei niitä tarvitse sen kummemmin suunnitella.
VastaaPoistaKuinka tosiaankin tuollaiselle naamalle voi olla vihainen? Koirien kanssa sattuu ja tapahtuu. Meilläkin useampi pehko on jo juurtuessaan kokenut harvennuksen. Onneksi ne näyttävät vaan kasvavaan tuuheampana takaisin.
VastaaPoistaSheriffit, on meillä piha kestänyt lasten pallopelit, miksei sitten mäyräkoiran tempauksiakin!
VastaaPoista