Lauantaina oli melkoista vilskettä. Vieraita tuli ja meni. Jokainen tulija piti haukkua yhdessä ja erikseen ja palata vielä haukkumaan yhden kerran. Rapsuttajia oli harvassa (kiitos ylioppilaan kavereille kaikille rapsutuksista). Ruokaa ja leivonnaisia oli tarjolla kaikille muille yllin kyllin, koiralle vain nappuloita. Onneksi kuopus pudotti palan täytekakkua lattialle ja emäntä antoi juustoa ja tuorekurkkua herkkupalaksi.
Stressiä tai ei, mutta yhden pehmolelun Olli suolisti pöydän alle. Muuten koira kulki ihmisten joukossa ja etsi omaa paikkaa. Ei tahtonut löytyä hetken rauhaa. Yhden kerran piti vinkaista, kun vieras meinasi polkaista päälle. Kukaan ei meinannut ehtiä viemään lenkuralle ja vasta kunnon hajurupsun jälkeen emäntä havahtui koiran asiointitarpeeseen. Sellaista se on, kun on juhlat talossa.
Ihana kuva kahesta mussukasta :D
VastaaPoistaVaikka et päässyt mukaan juhliin, olit kuitenkin ajatuksissamme.
PoistaKaunis kuva: kaikki on sävy sävyyn - kaunotar, komistus ja sisustus vuodetekstiilejä myöten!:)
VastaaPoistaItsekin yllätyimme, kun sattumalta otettu kuva näyttää ihan stailatulta.
PoistaKaunis nuori ylioppilas ja väsynyt Olli! Mahtoi olla ikimuistettava päivä kummallekin:)
VastaaPoistaJokaisen lapsen lakkiaisipäivä on jäänyt elävästi mieleen, mutta en ole koskaan ollut näin väsynyt juhlan jälkeen. Ollilla sama homma. Ikäkysymys?
PoistaOnnittelut tuoreelle ylioppilaalle sekä muulle talon väelle - Olli näyttääkin jo vähän voipuneelle kuvassa, otti varmaan voimille isännöidä mäyräkoiran ottein koko juhlapäivän. :-))
VastaaPoistaKiitos. Olli oli välillä jo aika stressaantunut, haki sitten pehmolelun ja vetäytyi sen kanssa pöydän alle omaan rauhaan.
PoistaOnnea ylippilaalle! Isännän osa ei aina ole helppo, mäyräkoirallekaan...
VastaaPoistaKiitos. Mäyräkoira yritti olla välillä kovastikin isäntää, mutta ihmisväki komensi pois jaloista.
PoistaJotenkin niin herkän romanttinen varsinkin tuo ylin kuva (molemmat toki ihania kuvia). Niin on kuin kuvaamossa olis otettu :)
VastaaPoistaVoih, miten voi olla talo täynnä vieraita, mutta rapsuttajia harvassa? Onneks Olli sai sitten myöhemmin rapsut omalta ylioppilaaltaan :)
Kuvat on ottanut miniä, joka on vähän enemmän perehtynyt asiaan kuin muu juhlaväki. Hän otti kuvat, kun tyttö sattumoisin istui omalla sängyllään ja Olli tuli hakemaan rapsutuksia. Joskus siinä se on!
PoistaJuhlavieraiden joukossa ei oikein ollut mäyräkoiraihmisiä, joten ei rapsutuksiakaan herunut. Mitä? Onko sellaisiakin olemassa?
Ihanat kuvat. Aurinkoista viikkoa! Taina
VastaaPoistaKiitos ja aurinkoa toivotaan oikein kovasti, sekä ihmiset että koira.
PoistaEi mäyräkoiraihmisiä...? Voi Olli parkaa :)
VastaaPoistaNiin. Meidän täytyy vaan yrittää ymmärtää.
PoistaOnnea uudelle YO:lle ja äidille ja tietysti KOKO perheelle. Olen ollut vähän nettipimennossa. Pitkä tarina, mutta nyt taas toimii ja pääsen seurailemaan kaikkien kuulumisia. Mekin olimme vieraina yksissä YO-juhlissa. Ollilla oli varmaan rankka päivä. Terveisiä M-L ja Ossi
VastaaPoistaAi niin ja piti lisätä, että on luku sävy sävyyn Ollin kanssa:)
PoistaKiitos.
PoistaPäivä oli rankka kaikille, mutta siitä huolimatta ihana ja muistot säilyvät. Eräänlainen haikeus, kun oli viimeiset lakkiaiset, mutta toisaalta melkoinen helpotus, kun yksi vaihe on taas takana.
Olli ei ole mikään suurten väkijoukkojen mies. Mieluummin vähän väkeä pojan mielestä.
Kaunis ylioppilas ja komea kavaljeeri kainalossaan :)
VastaaPoistaKomea mäyräkoira on aina parempi kuin sata keskinkertaista miestä...
PoistaSinäpä sen sanoit ja tämän muistan tästä eteenpäin ja luvallasi lainaan tätä mainiota sanontaa! :D Veikkaan, että siitä tulee erityisesti mäyräkoirapiireissä suosittu heitto! :D
PoistaOlli on samaa mieltä.
Poista