Kohti parempaa elämää
Ollista on tullut laiha poika ja kylkiluut näkyvät selvästi, mutta aamulla annettu ruoka on pysynyt sisällä ja iltapäivällä ruokaa sai lisää. Emännän palatessa töistä takkahuoneen lattialla, sanomalehden päällä, oli isot pissat. Se oli kyllä tiedossakin, että eiliset nesteet alkavat jossain vaiheessa liikkua. Isommalla asialla ei ole vielä tarvinnut käydä.
Eläinlääkäriasemalta (Ouluvet) soitettiin iltapäivällä ja kyseltiin, miten meillä on mennyt. Saimme vielä lisää vinkkejä ruokailuun ja ulkoiluakaan ei pissa-kakka-lenkkejä kummemmin tarvitse harrastaa. Vähitellen, Ollin kunnon mukaan, aletaan elää normaalia elämää.Täytyy taas antaa iso kiitos Ouluvetin Raimo Kekkoselle ja Jenni-hoitajalle Ollin hyvästä hoidosta. Eläimiä hoidetaan isolla sydämellä!
Ei ole vielä pilkettä Ollin silmäkulmassa, mutta kyllä se vielä löytyy. Vähän aikaa oltiin töitten jälkeen pihalla ja postia hakevalle naapurin miehelle piti haukkua. Terveen pojan merkki.
Kiva että alkaa elämä voittaa. Olihan se aika säikäys, minkä tauti teetti.
VastaaPoistaMeilläkin löytyi aamulla iso oksennus jalkopäästä. Sinänsä ei kovin erikoista, kuka käskee syödä niin paljon käpyjä ulkona, mutta erikoista on se, ettei kumpikaan meistä herännyt yökkimiseen. Onneksi koiran oksennus ei haise, mutta menihän siitä sänkyvaatteet vaihtoon.
Eipä ole kovin mukava aamuyllätys, mutta kovin äänettömästi Vilma on oksentanut. Kumma juttu, että joskus koiran maha kestää ihan mitä vaan (vaikkapa vuorokauden vanhat kalanjätteet), mutta joskus ei yhtään mitään.
PoistaKiva kuulla hyviä uutisia. Go Ollikka, go!
VastaaPoistaOlo oli välillä niin huono, että pienikin parannus tuntuu isolta asialta.
PoistaElämä voittaa ja niin on hyvä! Peljästys on aina suurensuuri, kun koiruliini sairastaa. Nyt vaan katse terveempään tulevaisuuteen ja menoksi!
VastaaPoistaTaas meni pieni annos riisiä. Askel kerrallaan.
PoistaEi ole ihan pilkettä silmässä, mutta eiköhän se olo parane:) Meillä ei ole koiralääkärit soitelleet Ossin perään. Kerran on ihmislääkäri soittanut, kun olin ollut yksityisellä ottamassa tytölle vesirokkorokotetta ja se lääkäri unohti sekottaa sen rokoteaineen siihen pistokseen. Ei sentään tarvinnut ostaa uutta rokotetta, mutta vielä kysyin lääkäriltä ennen pistämistä, että oliko hän nyt kattonut sen rokotteen käyttöohjeen.... Mitäs sitä muusta, mutta joutui pientä lasta piikittämään kahteen kertaan. Vähän oli lääkäri nolona. Hyvä, että siellä teilläpäin huolehditaan eläinpotilaistakin noin hyvin:) Terveisii M-L ja Ossi
VastaaPoistaMyös napatyräleikkauksen jälkeen soittelivat perään ja kyselivät vointia. Hienoa palvelua.
PoistaJotenkin olen kauhean neuroottinen, heti kun koira äännähtää, olen ihan tarkkana. "Mitä nyt?" Ensi yö yritetään elää ilman sanomalehdillä päällystettyä lattiaa.
Kerrassaan loistavaa palvelua teidän eläinlääkärillä. Mutta kaikkein mahtavinta on tietenkin se, että Olli alkaa voida paremmin. Muiskauksia!<3
VastaaPoistaKiitos ihana-Mirkku <3
PoistaEmme voi muuta kuin kiittää hyvästä huolenpidosta!
Onpa kiva kuulla että ruoka pysyy jo sisällä! Ja tosta haukkumisesta, siitäkin mikä normaalisti saattaa ärsyttää, kyllä ilahtuu niin kovasti kun koira sairastettuaan osoittaa merkkejä omasta itsestään :) Hienoja uutisia Olli, otahan iisisti niin toivottavasti saatte ladattua pikkuhiljaa akkuja koko porukka. Kiitos Aikku kun pidät meitä blogikamuja ajantasalla, kyllä viimeksi aamulla jo täälläkin mietittiin että mahtaako Ollilla pysyä jo ruoka sisällä. T. Laura ja Mauri-setä
VastaaPoistaKylläpä kotiväki ja koira ovatkin olleet uupuneita tästä rumbasta. Emäntä meni nukkumaan puoli kymmeneltä to-iltana ja heräsi tänä aamuna kellonsoittoon. Kaikki on hyvin tällä erää.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista^Tuo edellinen poistettu viesti lähti väärästä sähköpostiosoitteesta.
VastaaPoistaJaksamista Ollille ja kotiväelle! Aika paljon ehti raukka kuivua, mutta onneksi saitte apua nopeasti. Nyt vaan sitten läskiä tiskiin, että saadaan kylkiluut piiloon. :)
Ollilla näyttää olevan nyt krooninen nälkä - tai onhan se aina ollut, mutta nyt astetta pahempi. Kuola valuu heti, kun jääkaapin ovi aukeaa.
PoistaAamupalaksi annoin riisiä ja vähän lihamössöä, jonka ostin eläinlääkäristä. Saimme vinkin, että keitettävän riisin joukkoon voi laittaa murusen lihaliemikuutiosta makua antamaan. Tosin meillä ei tuota ollut, mutta laitoin murusen kasvisliemikuutiota.
Ihanaa kuulla, että siellä voidaan jo paremmin! <3 Huoli Ollin puolesta on kaihertanut täälläkin mieltä.
VastaaPoistaEikö ole mahtavaa, kun löytää eläinlääkärin, joka oikeasti välittää ja johon voi luottaa! Se ei todellakaan ole itsestäänselvyys, valitettavasti. :/
Aina vaan parempaa vointia toivotamme Ollille ja tietysti myös isäntäväelle! <3
Kaverin perhekin käyttää samaa lääkäriä ja yhdessä nostamme aina peukun Raimolle, jolla on itselläänkin mäyräkoira.
PoistaIkinä en ole kuullut että eläinlääkäri soittaisi perään - selvästi tuo yritys ei ole mikään rahastusautomaatti vaan siellä välitetään oikeasti.
VastaaPoistaOllille rapsutuksia, ihanaa että herra toipuu.
Kiitos rapsutuksista, ne kelpaavat aina. Emännästä on "kauhea" rapsuttaa Ollia, kun nahan alla on pelkkää luuta. TOivottavasti kilot saadaan pian takaisin ja onneksi pakastimessa on jemmassa naudanrasvakiekkoja. Niitä kehiin heti kun maha kestää.
PoistaAi nih Aikku. Tarttee kertoa vielä, kun näin tuon sinun kirjoituksen otsikon, niin pahasti muljasi mahanpohjassa. Jotenkin kuvittelin, että Ollille oli käynyt harvinaisen huonosti. Meitsi kun on sellainen "peruspessimisti", miehen sanoja lainaillen. Ouluun terkkuja. Ossi kuorsaa tukevan kanankoipiaterian jälkeen, mies on useamman päivän metsästämässä, tyttö tuli kotiin mutta huone on hiljainen ja minä yökyöpelöin:) M-L ja todella pahasti kuorsaava Ossi!
VastaaPoistaVähällä oli että olisi käynyt huonosti. En ole itsekään mikään ykkösluokan optimisti, mutta tätä nykyä lähinnä realisti. Elämä on ja sitä rataa. Eihän tänne kukaan ole tullut jäädäkseen. Mutta kyllä otti sydämestä, kun huoli koirasta kalvoi mieltä.
PoistaMe käytiin eilen nuorenparin kanssa Haaparannassa ja mies teki baaritiskin valmiiksi. Illalla otettiin vähän tapaksia ja punaviiniä. Nukkumaan menin ennen kymmentä. Nyt alkaa univelat olla kuitattuja.
Kyllä oli kova säikäytys, mutta onneks Olli alkaa jo olla paranemaan päin. Ehkäpä tilanne lienee jo kokonaan ohi. Toivottavasti. Enää on jäljellä Ollin kylkiluiden piilottelu, elikkäs lihotuskuuri. Sekös koiraa miellyttää :) Toivottavasti isäntäväkikin on nyt viikonloppuna saanut univelat korjattua. Jaksamista teille kaikille!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaJokainen päivä on askel kohti parempaa. Kahtena aamuna on koiralta tullut normaali kakka ja sekös kotiväkeä ilahduttaa :)