Siitähän tuli kunnon ripaska

Tiistain aamuvarhaisina tunteina Olli herätti emännän. Vilkaisin kello, näytti olevan jotain neljän jälkeen. Vinkuna oli sellaista, että oli parempi vetää samantien tuulihousut jälkeen. Ehdin kuitenkin vilkaista takkahuoneeseen, jossa oli kolmet ripuliläjät, osa onneksi oli osunut sanomalehtien päälle. Käytiin puoli viideltä ulkoilemassa vesisateessa, ei ollut kivaa kenelläkään. Ja taas nukkumaan. Aamulenkillä Olli oli pirteä ja mahakin tuntui rauhoittuneen. Tämä oli vaan luuloa, sillä miehen tullessa kotiin vastassa oli koiran lisäksi muikeat tuoksut. 

Tiistai-iltana oli silmäkontrolli ja tulehdus oli parantunut hyvin. Silmien kosteutuminen oli normaalia, joten Optimmune on vaikuttanut yllättävän tehokkaasti. Juttelimme ripulistakin, mutta mitään hälyyttävää ei tuntunut olevan menossa. Kunnes...

... eilen illalla alkoi kauhea ripaskarumba. Aina ei ehditty edes ulos ja pihalla Olli päästeli ihan mihin tahansa. Kerran sai emäntäkin p**kaa kädelleen ja se oli veristä. Olli kuitenkin söi riisivelliä ja vettäkin meni vielä jonkin verran. Yön kotiväki nukkui sikeästi heräämättä mihinkään, mutta aamulla ei ollut vastassa koiraa. Ripuliläjiä löytyi taas kolme, mutta Olli makasi sohvalla apaattisena. Pyysin tulemaan ottamaan ruokaa ja Olli vaan katsoi. Olli, joka ei koskaan, siis ei koskaan, ole ennen kieltäytynyt ruoasta, ei suostunut syömään eikä juomaan. Yritin laittaa ruiskulla vettä suuhun. Ulos Olli ei suostunut vaan kannoin pojan portille ja taas tuli useammat ripulit. 

Pahinta oli, että työ kutsui kotiväkeä ja Olli oli pakko jättää kotiin.

Soitin aamulla eläinlääkäriin ja sain päiväajan. Laitoin viestin reissussa olevalle esimiehelle ja hänelle sopi, että teen tämän päivän töitä kotona. Onneksi etätyöpäivänä voi töitä tehdä vielä illallakin.  Eläinlääkäriin vietäessä Olli piti jo kantaa sisälle vilttiin käärittynä ja odotushuoneessa juttelin nuoren naisen kanssa, jolla oli kissa häkissä vieressä. Olli ei piitannut metrin päässä olevasta kissasta ollenkaan, vaikka terveenä olisi nostanut melkoisen äläkän. 

Olli kuvattiin, mutta onneksi ei vierasesineitä löytynyt. Eikä löytynyt yhtään mitään, sillä maha oli täysin tyhjä ja sen voi kyllä uskoa. Koska koira oli kuivunut pahasti, nesteytettiin nahan alle. Olli sai myös kipulääkkeen ja oksennuksen estolääkkeen piikkinä. Molemmat jatkuvat kotona, lisäksi 10 päivän antibioottikuuri. Kotiin tullessa Olli joi melkein kupillisen vettä, ruokaa meni alas ruokalusikallinen ja sen jälkeen poika on nukkunut viltin alla sohvalla sikiunta. Uni ei ole paras lääkkehistä, mutta kummasti auttaa toipumista. Elimistö on kuitenkin kovalla rasituksella rankan taudin aikana.

Olli painoi pari viikkoa sitten ell:n puntarissa 11,5 kg, eilen painoa oli 10,5 kg. Tänään painoa oli just ja just 10 kiloa. Pienessä koirassa pienikin painonpudotus on paljon. Kun tauti on voitettu, edessä on lihotuskuuri ja extra-annoksia ruokaa.