Kun asuu Australiassa, lomakohteetkin ovat toista kuin meidän rodokset ja kanariat...
No, joka tapauksessa hän laittoi kuvia paikallisesta koirakahvilasta. Tämä dog Café sijaitsee Myeongdongissa ja pääsymaksu kahvilaan on 8000 wonia (noin 8 euroa), joka sisältää sisäänpääsyn ja juoman. Kahvilassa on noin 20 koiraa, joita saa rapsutella ja kuinkas ollakaan, Nooran ja boyfriendin kavereiksi löytyi kolme mäyräkoiraa. Kahvila omistaa koirat ja "Surullisesti ne koirat nukkuu häkeissä sen kahvilan takahuoneessa yöt."
Pidetään huolta koiristamme!
ps. samaan tyyliin löytyy myös kissakahvila
Suloisia koiruuksia, mutta onhan se surullista, että ne ovat kahvilassa häkeissä yötä.
VastaaPoistaEivät kuitenkaan joudu olemaan kadulla ja onneksi ihmisiltä saavat hellyyttä ja rapsutuksia.
PoistaOnpa ihania koiria. Hyvä että pääsevät nauttimaan ystävällisten ihmisten huomiosta ja rapsutuksista päivisin. Toivottavasti häkit eivät ole kovin pieniä!
VastaaPoistaTäytyy kysellä vähän tarkemmin asiasta, kun saan tyttären parin kuukauden päästä muutamaksi viikoksi kotiin.
PoistaNäyttävät viihtyvän hyvin sylissä!
VastaaPoistaYksi koira varsinkin oli suorastaan liimautunut poikaystävän syliin. Mäyräkoira on mäyräkoira :)
PoistaJos olisi nähnyt vain kuvat, olisi ajatellut, että "onpa ihanaa", mutta kun luki tuon taustatarinan, tuli suru puseroon. No, onhan noilla koirilla kuitenkin "koti" ja rapsuttelijoita. Monenlaista ihmetystä tässä maailmassa....
VastaaPoistaEipä ole tällaista asiaa minullekaan vielä vastaan. Hieno juttu, että koirien ei tarvitse elää kadulla, mutta toisaalta olisivat varmaan onnellisia myös sohvaperunoina oikeassa kodissa.
PoistaKoirat on suloisia, mutta samalla jotenkin niin surullisen näköisiä. Varmasti kuitenkin onnessaan, kun pääsevät sylittelemään.
VastaaPoistaEikö vaan, koiran ilme jo kertoo paljon?
PoistaEnsin ajattelin että loistava idea ja sitten kuitenkin vähän surettaa kun koirilla ei ole kotia. Ehkä tosiaan pitää vaan ajatella että parempi noin kuin katukoirina.
VastaaPoistaTää on sellainen kaksipiippuinen juttu - näinhän se asioiden kanssa tuppaa olemaan.
PoistaHmm, koirilla voisi olla asiat paremmin, mutta myös hirveän paljon huonommin. Hyvin kaksipiippuinen juttu. Terveisii M-L ja Ossi.
VastaaPoistaVeit sanat suustani tai minä sinun vrt. edellinen vastaus.
PoistaTerkkuja (pakkasta oli tänä aamuna -8)
Huoks, pitäisi näköjään lukee kommentit ja vastaukset tarkemmin:) Meillä ei ole vielä nuin hirmusii pakkasii:):)
PoistaMielenkiintoinen paikka tuo kahvila. Onneksi kuitenkin nuista koirista jossain määrin huolehditaan vaikkakin yöt ovat häkissä. Koirakulttuurikin on niin erilaista muualla maailmassa.
VastaaPoistaVoihan joistakin amerikkalaisista meidänkin koirakulttuuri tuntua omituiselta (mitä - käyvätkö he itse koiransa kanssa lenkillä?).
PoistaTotta :)
PoistaTaitavat olla ei kenenkään koiria, jos kerran joutuvat elämään kahvilassa. Viekö joku kahvilan asiakas koiria lenkille myös, vai joutuvatko olemaan vain sisätiloissa siliteltävinä?
VastaaPoistaTuo kahvila herättää ristiriitaisia tunteita, suuntaan jos toiseen.
Lenkkeilystä en ehtinyt tyttäreltä kysyä, mutta kahvila omistaa koirat. Kyse ei ole siis perinteisestä kahvilasta vaan sellaisesta, jossa koirattomat ihmiset voivat käydä hoitamassa koiria. Ihmisten hyvinvointi on ollut taas lähtökohtana.
PoistaAinaskin noi koirat on sosiaalisia, toisin kuin me, mut gaumeen väsyneiltä noi koirat kyl näyttää. Me ei ny osata sanoo, että tykätäänkö ajatuksesta.
VastaaPoistaEi tästä tarvitse tykätä tai olla tykkäämättä. On vaan hyvä tietää, kuinka ihmeellistä elämä - myös koiranelämä - voi olla.
PoistaMullakin hymy nousi kasvoille, kun ajattelin, että onpas mukava idea! Mutta eihän toi sittenkään ole niin mukavaa, jos ovat "ei kenenkään koiria" :/ Kuka hoitaa ulkoilutukset sun muut? Höh.
VastaaPoistaJoka asiassa on omat plussat ja miinuksensa.
PoistaVoi, tuo ruskea laikullinenkin on jotenkin niin surumielisen näköinen :( Eivät näytä onnellisilta, eivät, vaikka ovatkin päässeet hellittelyyn syliin. Suru tuli, kun luin, että ovat ei-kenenkään-koiria...me poikien kanssa vuodatetaan aina kyyneleitä niille, joilla ei ole omia, rakastavia ihmisiä ympärillään.
VastaaPoistaOnko kahvilakoira koditon? Kyllä se näinkin voidaan ajatella, vaikka päivisin on hellyyttä tarjolla, kahvilan suljettua ovensa ei ole rapsuttajia eikä kukaan sano hyvää yötä. Tai voi sanoakin. Täytyy haastatella tyttöä tarkemmin tästä asiasta.
PoistaMielenkiintoista. Toimisikohan tuo täällä...? Ensin ajattelin, että siistiä. Meidän pojat heti hetkeksi tuonne työmatkalle, mutta sitten. Tulee mieleen se toinenkin puoli asiassa. Nukkuminen häkissä ja onko tuo sitä elämää jota koira tahtoo tai johon se on tehty? Kyllähän se tahtoo rakkautta ja rapsutuksia sekä sitä normaalia eloa. Entäs kun se tulee kipeäksi ja vanhaksi? Hoidetaanko se vai hylätäänkö se? Paljon kysymyksiä. Toisaalta missä oloissa ihmiset siellä ovat... Toihan voi olla jopa paratiisi normikoiran arkeen.
VastaaPoistaSuurkaupungissa tämä voi olla monen koiran pelastus. Jos koirat ovat hylättyjä, niiden vaihtoehto on pelastus tai kuolema. Voiko silti kuolema olla toisinaan armollisempi vaihtoehto?
Poista