Päivälenkki hyvän sään aikana

Kauniina päivänä olen lähtenyt vähän aikaisemmin tai ainakin heti liukuman alettua töistä kotiin ja Ollin kanssa päiväkävelyllä. Pitkän ja harmaan talven aikana haluan nauttia jokaisesta aurinkoisesta päivästä. Hanget hohtavat ja yöpakkasista huolimatta päivällä ei enää kylmyyskään kangista meitä kumpaakaan.

Perjantaina olen ollut saldovapaalla ja tällaiseen nelipäiväiseen työviikkoon voisi tottua hyvinkin äkkiä - minuutissa kenties. Vapaapäivä on mennyt mukavasti korvapuustitehtailun merkeissä ja koiran kanssa lenkkeillessä. Kotona Olli onkin sitten nauttinut auringonpaisteesta sohvalla makoillen. Ja vielä edessä hiihtolenkki ennen saunaa. 

Aurinkoisia ulkoilukelejä kaikille!

Valoilmiötä etsimässä

Viime aikojen harmaus ei ole ilahduttanut ulkoilijoita ja tietenkin tänään maanantain eli työpäivän kunniaksi aurinko paistoi kirkkaasti siniseltä taivaalta. Aurinkolasitkin piti laittaa ensimmäisen kerran tämän vuodne puolella päähän, kun ruokatunnilla pistäydyin ulkona.

 Taivaanrannassa on pieni rantu punaista. Voisiko tuota kutsua auringonlaskuksi?

 "Me Miehet"

 Mikäs outo valo tuolta pilkottaa? Tie on värjäytynyt ja tätä pitää lähemmin tutkia...

...ainakaan valo ei tuoksu miltään.

Sen verran on pimeää ja kylmää, että sohvalla on paras paikka. 

Ja mikäs sen kivempaa, kun Bo-Håkan on seurana.

 Helmikuu on loppusuoralla ja kohta räystäät tippuu. 

Varokaa siis putoavia räystäitä :)

Ystävä

"Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Ajat ankeimmat selvittää
Kuka viereesi jää
Kun on sinulla vaikeaa
Ja kun tarvitset auttajaa
Silloin ystävyys punnitaan
Menee muut menojaan
Siitä tunnet sä ystävän
Kun on vierelläs vielä hän
Turhat tuttavat luotas ois
Hävinneet pian pois"

Ystävänpäivä = joka päivä 

Pallit on vai palliton? Siinäpä kysymys

Nyt on kohta kulunut 9 kuukautta Ollin kastraatiosta. Miten kastraatio on siis vaikuttanut koiran tai kotiväen elämään? Eipä juuri mitenkään. 

Olli puolitoistavuotiaana. Pallit on.

Koiran luonne ei ole muuttunut juuri ollenkaan. Jos koira on omalla pihalla, ohikulkijoille pitää räyhätä entiseen malliin. Muiden koiran ohittaminen sujuu räyhäämättä kuten ennenkin paitsi, jos vastaan tulee karvaisimmista karvaisin pörröpallo. Kotona koira on samanlainen sohvaperuna kuin ennenkin ja metsälenkillä vauhtia löytyy. Keppostelut ovat myös jatkuneet ja pitäneet kotiväen valppaina.

Ennen Olli oli tarkka pihareviiristään: omalla pihalla ei asioida. Nyt koira pissaa omalle pihalle, mutta tietenkin tämä voi johtua huonoista olosuhteista. Kukapa sitä viitsii sateella/pakkasella/pimeällä/kolealla lähteä kovin kauas toimittamaan välttämättömiä asiota. Ensin luulin, että koira merkkaa lenkeillä vähemmän kuin aikaisemmin. Kuitenkin nyt melkein jokaisen lumikokkareen kohdalla täytyy ruikata ja näin toimii suurin osa muistakin koirista, sillä kävelyteiden isot lumikokkareet ovat kivasti kellastuneet. 

Ruokahalu ei ole lisääntynyt, aikaisemminkin se on ollut valtava. Paino ei ole kuitenkaan noussut, vaikka tästä meitä varoiteltiin. Päinvastoin koira on koko ajan lihotuskuurilla. 

Aamulaiskuus on ainoa merkittävä muutos. Aamulenkiksi riittää vain max 10 minuutin asiointilenkki. Iltalenkki kyllä täytyy tehdä entiseen malliin - vain hyvällä säällä. Tämä voi toisaalta johtua koiran alati lisääntyvästä mukavuudenhalusta. 

Miten lääketieteellistä tai koiran käyttäytymiseen liittyvää syytä kastraatioon meillä ei ollut. Ollilta leikattiin napatyrä ja eläinlääkärin mukaan kastraatio olisi kätevä tehdä samalla nukutuksella. Kastraatiolla ehkäistään tulevaisuudessa mahdollisesti tulevia miestenvaivoja. Kokemustemme perusteella kastraatio ei muuttanut koiraa, mutta toivottavasti tuo ikääntyvälle koiralle terveempiä päiviä. 

Mäyräkoira palliton koirapuistossa.

Vastataan, kun kysytään

Meidät on haastettu on (kiitos Doris ja palvelusväki) ja nyt annetaan Ollin vastata hieman muokattuihin kysymyksiin: 

Flexi vai nahkatalutin? Aivan sama, ahdistaa se kuitenkin. Vapaana mieluiten, mutta se on mahdollista vain mökillä. Siispä haluaisin olla aina mökillä.  

Onko sinua koskaan luultu jonkun muun rotuiseksi kuin oikeasti olet?
Mua kerran luultiin dobermanniksi ja naapurin eukko puhutteli ajokoiraksi. Käh käh. 
 

Lempparieläinkauppa? Olen käynyt vain Mustissa&Mirrissä. Kerran pissasin sinne. Käh käh.

Koiran ja omistajan sanotaan usein muistuttavan toisiaan. Mitkä on teidän yhtäläisyyksiänne? Meidän äipällä on kans pitkä selkä. Meillä on kyllä enemmän eroavuuksia: mulla ei oo kertymiä, äipällä on. 

Minkälainen koira on hyvä koira? Mäyräkoira tietenkin. On niitä muitakin. Kait. 

Kuka julkkis olisit? Mää olisin joku kokki varmaan. Söisin kuormasta. Käh käh. 

"Tämmöisen apinan sain annamarilta, kun äippä kävi Helsingissä joulukuussa. Koiraihmisetkin ruukaavat tavata toisiaan kahvilassa, kuten mekin tavataan kavereita koirapuistossa."

Olli sai apinan palattuani työreissulta iltakoneella ja annoin sen tietenkin heti koiralle. Vingutusta ja apinan pehmittämistä kestikin ainakin keskiyölle asti, sitten lienen nukahtanut. Apina on vieläkin elossa, korvatulehdus on parannettu irroittamalla toinen korva ja vinkuvonku on revitty korvan kautta pois. 

Se on nokosten aika

Tupsluurit joululahjaksi saadun possun kanssa. 

Tupsluurit emännän jalan päällä. 

Tupsluurit ilman jalkoja (isännän kalsarijalat kyllä näkyvät kuvassa). 

Tupsluurit puoliavoimin silmin (valokuvaaja häiritsi). 

Rennot tupsluurit. 

Tällä viikolla Ollin iho oireili taas enemmän tai vähemmän. Punoitus oli välillä ihan helakkaa, mutta Fucidermillä saatiin ihottuma kuriin parissa päivässä. 

Ja kyllähän Olli on välillä käynyt hereilläkin. Ollaan käyty lenkillä ja leikitty. Tässä kuvassa Olli miettii, että jaksaisko nousta rahin päälle tupsluureille. Miettimistä kesti niin kauan, että kotiväki alkoi jo naureskella. Loppujen lopuksi koira pääsi rahille ihan omin avuin.