Lauantaina oli melkoista vilskettä. Vieraita tuli ja meni. Jokainen tulija piti haukkua yhdessä ja erikseen ja palata vielä haukkumaan yhden kerran. Rapsuttajia oli harvassa (kiitos ylioppilaan kavereille kaikille rapsutuksista). Ruokaa ja leivonnaisia oli tarjolla kaikille muille yllin kyllin, koiralle vain nappuloita. Onneksi kuopus pudotti palan täytekakkua lattialle ja emäntä antoi juustoa ja tuorekurkkua herkkupalaksi.
Stressiä tai ei, mutta yhden pehmolelun Olli suolisti pöydän alle. Muuten koira kulki ihmisten joukossa ja etsi omaa paikkaa. Ei tahtonut löytyä hetken rauhaa. Yhden kerran piti vinkaista, kun vieras meinasi polkaista päälle. Kukaan ei meinannut ehtiä viemään lenkuralle ja vasta kunnon hajurupsun jälkeen emäntä havahtui koiran asiointitarpeeseen. Sellaista se on, kun on juhlat talossa.
