Tervetuloa uudet lukijat!

Päivän aforismi: Viikonlopun jälkeen paistaa aina aurinko.

Kotona tehdään remonttia. Mies purkaa takkahuonetta ja haki varastosta oven takkahuoneen ja keittiön välille. Ollin mielestä suljettu ovi keskellä taloa merkitsee sitä, että oven takana on jotain mielenkiintoista. Senpä vuoksi oven takana vingutaan ja vongutaan, sitä käydään pukkimassa ja ovesta kulkevaa ihmistä seurataan. Ihmisen ainoa sana tuntuu olevan "ei". Huoneeseen ei mennä, vinkumista ei kannata harrastaa eikä seuraaminenkaan ole suositeltavaa. Onneksi takkahuoneesta kannettiin vierassänky olohuoneeseen. Päivät voi makoilla joko sohvalla tai sängyllä. Onhan sekin jotain.

Pihaelämää

Kevät on muuttumassa kesäksi ja sehän on sitten selvää, että siilit ovat lähteneet liikkeelle. Varsinkin, kun melkein naapurissa ruokitaan siilejä. Muutenkin linnut ja kissat ovat liikkeellä välillä ihan sankoin joukoin. Puhumattakaan tiellä liikkuvista ulkoilijoista, joilla Ollin päivän piristykseksi on koira mukana. Ohikulkijat pitää tietenkin haukkua mennen tullen ja palatessa. Paitsi naapureita, ovat sen verran tuttuja.

Aidasta ei ole löytynyt tänä keväänä vielä yhtään mäyräkoiran mentävää aukkoa. Olli kuitenkin tarkistaa tilanteen päivittäin. 

Ja kun päivystäminen alkaa väsyttää, on hyvä ottaa pieni lepohetki aurinkotuolissa. Olli toivoo, että muidenkin mäyräkoirien palvelusväki ymmärtää antaa yhden aurinkotuolin koiralle. Viikko on mennyt nopeasti ja taas saamme "levähtää" pari päivää... 

rentoa viikonloppua! 

Kiirettä ja kiitoksia

Viikko on taas alkanut vauhdikkaasti ja viikonloppu tuntuu olevan melko kaukana. Sekä mennyt että tuleva. Sunnuntaina saimme nauttia kauniista ja lämpimästä päivästä pihalla. Ollikin heittäytyi ihan rennosti kyljelleen nurmikolle päiväunille. Emäntä hääräsi kameran kanssa, mutta työssäkäynti häiritsee huomattavasti kotihommia eli valokuvat ovat edelleen kamerassa ja tietokoneellakaan ei meinaa ehtiä istumaan (paitsi kesälomasuunnitelmia tehdessä). 

Tässä yhteydessä täytyy esittää kiitokset kaikille blogiystäville hienoista kommenteista, joita olette kirjoittaneet. Niitä on tosi kiva lukea ja yritän kyllä kommentoida muidenkin blogeja, jotka ovat toinen toistaan upeampia. Jokainen mäyräkoira on erilainen, mutta kuitenkin mäyräkoirien sielunelämä tuntuu olevan aika samankaltainen.  Kun taistelee huonosti käyttäytyvän mäyräkoiran kanssa, on kiva huomata, ettei aina muutkaan kävele mallikelpoisesti. Toisaalta kun huomaa toisen mäyräkoiran oppineen uutta, niin täytyyhän tuota yrittää omallakin koiralla.

Veneilyä

Mökillä tietysti veneiltiin.  Ja tietysti pelastusliivit päällä. Emännän pakkomielle naruihin näkyy myös veneilykuvissa. Jos koira putoaa veneestä, miten ihmeessä koira saadaan veneen viereen muuten kuin narusta vetämällä?

Oma vene ei ollut mökkireissulla mukana, joten Ollin riemuksi soudeltiin matalalaitaisella soutuveneellä. Ylläolevassa kuvassa Olli seisoo hienosti ja hillitysti veneen keulassa. Kunpa tämä olisikin totta... totuus löytyy allaolevista kuvista. Pelastusliivit eivät ole siis mikään turha kapistus, vaikkei niitä ole vielä tarvinnut testata tositoimissa.

 Huippusuoritus: molemmat etujalat ilmassa. Tämän leikin emäntä lopetti tylysti. 

Hyvää viikonloppua, ystävät!

Villi ja vapaa

Mökkikuvia riittää vähäksi aikaa. Emäntä on ostanut uuden kameran ja tietenkin Ollin kanssa on hyvä harjoitella. Olli ei kyllä aina tykkää, kun pitää poseerata.

Kuten ennenkin olemme kertoneet, Ollille on kiinnitetty valjaisiin naru, jotta saisimme pojan kiinni paremmin, jos saisi mieleensä lähteä karkuun. Joskus tuntuu, että naru on kyllä aivan turha...

Mökin naapuritontilta oli käyty kaatamassa puita. Kävimme ihmettelemässä hävitystä. Maastonakille risukossa kulkeminen kävi liian raskaaksi ja emäntä helpotti kulkemista kantamalla mäyräkoiraa kainalossa. Ei siis pelkoa, että Olli karkaisi naapuritontille.

Mäyräkoira on joutunut kuivaan varvikkoon oksien ja kivien joukkoon. Olli ilmeestä voi päätellä, ettei citykoira tunne oloaan kotoisaksi.

Mies yrittää vetää Ollia narusta, mutta mäyräkoira ei hievahdakaan. Koska meidän piti päästä mäen päälle, mies puolestaan otti koiran kainaloon ja kantoi Ollin mäen päälle. Ei siis pelkoa, että koira karkaisi selänteelle.

Olli taivastelee veden kylmyyttä ja märkyyttä. Uimaanhan meidän koira ei mene vapaaehtoisesti (paitsi yhden kerran viime kesänä). Ei siis pelkoa, että koira uisi karkuun. Näimme kyllä hirven uivan järven poikki. Olli ei tietenkään nähnyt tilannetta, koska tarkkaili veneestä aaltojen liikettä. 

Mökkitontilla on mukava kulkea heinikossa ja valmiiksi tehtyjä polkuja pitkin. 
Tai tuijotella järvelle.

Päivän asu

 Muotiblogien malliin esittelemme viikonlopun asut:

Lauantaina mäyräkoira pukeutui punaiseen huomioliiviin, Vänttisen valjaisiin ja nailonnaruun. 

 

Sunnuntaina liivi käännettiin vaihtelun vuoksi toisinpäin eli mäyräkoira pukeutui keltaiseen. Edelleen Vänttisen valjaat ja nailonnaru somisteina. Huomatkaa pieni kulkunen valjaissa; sen uskottiin pelottelevan käärmeet kauemmaksi ja toisaalta kilinä paljasti mäyräkoiran liikkeet maastossa. 

Molempina päivinä veneessä käytettiin oranssia pelastusliiviä. Selässä näkyvään kahvaan sidottiin tietenkin naru mahdollista pelastamista silmällä pitäen.

Terveiset mökiltä

Ihmisväki lähti mäyräkoira kainalossa mökille. Oikeastaan mäyräkoira takapenkillä. 

Aurinko paistanut koko päivän, joten tänään on tehty paljon muutakin kuin istuttu keinussa. 

Olli sai raittiin-ilman-myrkytyksen ja sammui yöunille iltayhdeksältä. Edes ihmisväen nauttima iltapala ei saanut koiraa hereille. Olli on todella väsynyt, jos ei herää jääkaapin tai juustopaketin avaamisesta syntyvään ääneen.