lauantai 29. lokakuuta 2011

Uusi päivystyspaikka

Meillä on koko ajan ollut sohva sijoitettuna koiran ehdoilla ikkunan läheisyyteen eli Olli on saanut mukavasti käsinojaan leväten päivystää pihalla ja tiellä kulkevia kaksi- ja nelijalkaisia. Nyt kuitenkin sohva on saanut siirtyä uuteen paikkaan ja Olli sai oman nojatuolin, josta pääsee ikkunalaudalle päivystysasentoon. Mäyräkoiratyyny siirtyi ihmisten käytöstä Ollin tuoliin pehmikkeeksi, on sitten mukava ottaa pikkupäikkärit, jos alkaa päivystys väsyttää. 

Tällä viikolla Olli on seurannut lintulaudalla vierailevia talitintteja ja ajanut kissan pois peräkärryn alta. Siilikin liikkui yksi ilta pihalla, mutta onneksi oli hämärää ja Olli hihnassa, joten siili sai vapaan kulun pihan poikki.

10 kommenttia:

  1. Mukava katsaus Ollin jännittävään elämään:) Teillä ajatellaan ihanasti mäyräkoirankin näkökulmasta, meillä on ikkunaseinän edessä ruokapöytä, joten Vilma ei näe mistään ulos. Se joutuu kommentoimaan kaikkea kuulemansa mukaan.

    VastaaPoista
  2. meillä olohuoneen tuolilta voi tiirailla vain lintuja ja lentokoneita jotka nousee ja laskee hki-vantaan lentokentälle. hyppäämällä keittiön pöydälle voi kommentoida pihalla kulkijoita...

    VastaaPoista
  3. Katriina, tänään sitten vaihdettiin taas järjestystä, mutta edelleenkin mäyräkoiran ehdoilla.

    Kaunis Nelli, lentokoneiden tiiraus on varmaan mielenkiintoista, meillä ei näy kuin joskus harvoin pelastushelikopteri pörräämässä. Keittiön pöydälle ei onneksi Olli ole oppinut menemään (vielä).

    VastaaPoista
  4. Autsch.Täytyy tunnustaa, etttä teillä on paljon hiaanommin järkätty asiat Ollia ajatellen kun meillä. Ossi ei pääse meidän alakerran olohuoneeseen kun siellä on muutama sellainen juttu jonka se saattaisi metsästyskoira-kiihkoudessaan repiä.Olkkarissa olisi ikkunat lattiasta kattoon. Yläkerran aulan ikkunoista Ossi näkee hienosti mutta ei siellä sitten ole mitään mielenkiintoista. Periaatteesta en rakenna Ossille mitään kulkutietä jotta se pääsisi tihrustamaan keittiön tasopäydältä lintuja laudallaan. Sitten kävisi heikosti jos se pöljäke hyppäisi sieltä pöydältä alas.Kasvattajan neuvo aikoinaan oli,että se ei saa hypätä korkeammalta alas kuin mihin pääsee itse hyppäämään:) Voi talvi ja talviaika..Terveisiä M-L ja Ossi

    VastaaPoista
  5. Ihana Olli!

    Näistä kuvista tulee mieleen kyllä yksi mun lapsuudessa otettu kuva, jossa meidän Miina katseli nenä ikkunassa kiinni ulos tassut ikkunalaudalla :)

    Voi että osaakin olla ikävä.

    VastaaPoista
  6. M-L ja Ossi, jokaisessa huushollissa mennään omilla ehdoilla ja kyllähän se on niin, että korkeille paikoille ei ole Ollillakaan asiaa. Yksi talvi tipahti lumikinoksen päältä ja ontui tassua muutaman päivän. Nojatuolia ja sohvaa korkeampaa paikkaa Olli ei tarvitse. Talviaika ihmetyttää koiraa - mikä on, kun ei aamulenkki alkanut "normaaliin" aikaan?

    Suvi, Ollilla lämmin nuolaisu sinulle!

    VastaaPoista
  7. Onpa kiva, kun Ollilla on oma paikka missä päivystää :) Elmerillekin on tuoli varattuna, kuhan isompaan kotiin vaihdamme. Nykyiseen, kun ei mahdu. Siksipä kaksijalkaiset aina joka päivä ottaa nakti kainaloon ja päivystetään puluja ikkunasta ;)

    VastaaPoista
  8. MariaM, onko teillä jo isompi koti tiedossa? Elmerin tuolista pitää ehdottomasti olla kuvamateriaalia.

    VastaaPoista
  9. :) meillä myös keijutalossa päivystspaikkoja. Tosin Sara on osannut nakertaa kaikista niistä ikkunanpielet rikki :) eipä haittaa, koiraihmisen kotona näkyy mäyräkoiran työnjälki <3 rapsuja!

    VastaaPoista
  10. Paloma, koiraperheessä ei kaikki ole ihan nuukaa. Matot ovat likaisia, sohva ei kestä päivänvaloa ja koirankarvoja löytyy lautaselta. Mutta kaikki asukkaat, kaksi- ja nelijalkaiset, ovat onnellisia ja se on pääasia.

    VastaaPoista

Luemme mielellämme kommentteja!