lauantai 27. elokuuta 2011

Lauantain kevennys

Olimme Ollin kanssa iltalenkillä ja ohittamamme urheilukentän laidalla poika ja äiti olivat pallottelemassa.
- Katso äiti, poika huusi, dobermanni!



16 kommenttia:

  1. Olli oli selvästi mielissään:)

    VastaaPoista
  2. No tuo se oli koirarotujen tuntemista huipussaan. Hauska juttu. Ollilla varmaan olemus ikään kuin suureni. Jos se on edes mahdollista mäyriksillä. Suuriahan ne ovatkin. Terveisin M-L ja Ossi

    VastaaPoista
  3. ihana lapsonen... dobermannin väritys on kyllä samankaltainen kuin mäyräkoiralla. ehkä se on jalostettu mäykystä (hih...)

    VastaaPoista
  4. Heh... mutta eikös jokaisen mäyräkoiran sisällä asukin (elämää) suurenpi koira...

    VastaaPoista
  5. Olipas siinä Ollille kunnon egon nostatus :D

    VastaaPoista
  6. Se onki komia dobermanni ;) Elmeriä luultiin kans 9 viikkosena dobermannin pennuksi :D

    VastaaPoista
  7. Hih, hauska!! Pikkasen tarttis ehkä Ollin alkaa sääriä kasvattamaan, jos meinaatte rekisteröidä poitsun uudelleen dopperiksi.. ;DDD

    Meidän Peppiä (laikullinen karkkari) on luultu mm. beagleksi. "Luulija" oli aikuinen mies eläinkaupassa. Eräs koiranulkoiluttaja kysyi, että onko sillä värivirhe ja saitteko alennuksella? ;D

    VastaaPoista
  8. Katriina, koira oli mielissään (ja emäntä).

    M-L ja Ossi, naapurin eukkokin kerran kysyi, että onko se ajokoira. Ha-haa, Olli meinasi tukehtua nauruun.

    Kaunis Nelli, väritys on tosiaan sama, mutta varmaan mäyräkoiran ego on paljon isompi kuin dobermannin.

    Lumo, mäyräkoira on koiramaailman pikkujättiläinen.

    Sunan, ja kaikille muillekin mäykyille.

    MariaM, tässä taas huomaa, että Olli ja Elmeri ovat sukulaisia. Paljon terkkuja, Raisalle kans.

    VastaaPoista
  9. Annamari, jaa että laikullisen saisi alennuksella... hih!

    VastaaPoista
  10. Kaikkee kato, Olli, sattuu. Tää tarina on tosi. Iskä ja äippä taluttivat Pyry-pappaa ja joku miekkonen kysy, että mitähän rotua mahtaa tää musti olla. Niin iskä sano, että kotoota lähteissä se oli dobermanni, mutta lenkura oli niin pitkä, että jalat kulu. Hahahaha... Toi meitin iskä on semmonen keppostelija.

    VastaaPoista
  11. Mua on luultu pienenä suomenlapinkoiraks ja kuluneen kesän aikana japanin palatsikoiraksi (?) sekä kingcharlesinspanieliksi.

    Mut kyllä mä olisin ihan otettu, jos joku luulis mua vaikka berniksi!

    VastaaPoista
  12. Noora, se oli kevennyksen tarkoituskin.

    Myrsky, varsinainen vitsinikkari tuo sun iskäs. Kyllä mahtoi Pyry-papallakin olla hymyssä piteleminen...

    VastaaPoista
  13. Jaltsalandia, kyllä sua vielä joku päivä berniksi luullaan tai ainakin leijonanpennuksi :) Olet kyllä sen verran veikeä kaveri.

    VastaaPoista
  14. Jees, kyllä kasvaa mäyrisherran omanarvontunto tuollaisista kommentoista, ja ainahan sillä on varaa kasvaa, vaikka se jättisuuri jo onkin, noin niin kuin oletusarvoisesti tämän rodun kohdalla :D

    ps. mainio oli myös Myrskyn äipän kertomus! :D

    VastaaPoista
  15. Maria, Myrskyn tarinaa täytyy lainata, jos joku kyselee koiramme rotua!

    VastaaPoista

Luemme mielellämme kommentteja!