Eiliseen postaukseen viitaten: kävin Ollin kanssa aamupäivälenkillä. Olli ei vetänyt koko lenkin aikana, vaan käveli fleksi löysällä kepeästi hölkytellen koko ajan ihmisen tahtiin. Pysähtyä ei tarvinnut jokaisen heinämättään kohdalla, ainoastaan harvoin ja valituilla paikoilla. Ison asian poika teki asianmukaisesti metsähallituksen puolelle. Välillä Olli katsoi minuun aivan kuin olisi halunnut sanoa: katso, kuinka hieno mäyräkoira sinulla on. Ja kyllä minä olinkin ylpeä.
Hyväkäytöksistä viikonloppua kaikille koirille ja ihmisille!
Kiva vaihteeksi emännälle tuollainenkin kokemus. Olli on kyllä ihan törstinä kuvassa, että häh, täähän on ihan normaalia!
VastaaPoistaMeillä saatiin tänään kiljua koiraa sienimetsässä, kun yhtäkkiä putkahti mäestä polkua pitkin maastokilpapyöräilijä. Vilma säikähti ensin, mutta takaa-ajovaisto räpsähti päälle. Onneksi jäi sitten tien reunaan odottamaan. Olimme penteleen vihaisia, kun pyöräreittejä ja kilpailuja ei sen kummemmin ilmoitella.
Hieno, Olli! :) Vaikuttuneena saavutuksistasi muistelen eilistä postireissua Alfien kanssa kun hihat meinasivat palaa totaalisesti...kasvitieteellisessä puutarhassa ihmiset tutkivat kasveja ja aidan toisella puolella mäyräkoira jarrutti jatkuvasti, koska olisi ollut aivan pakko päästä tarkistamaan, että miksi ihmiset hyörivät puskissa.
VastaaPoistaNurmikolle piti oikein istuutua monta kertaa vahtaamaan silmä kovana ja suuntaa yritettiin jatkuvasti vaihtaa kasvitieteellisen päin, eikä sieltä poispäin, mikä taas puolestaan oli ollut ihmisen tarkoitus. 6 km lenkki: lenkkiin kului n. 1½ tuntia ja ihmisen hermot.
Postin sisällä, sen sijaan, mäyräkoira oli oikein hienosti ja mallikelpoisesti. Jonotti ihmisen vieressä kiltisti. Venkoilu alkoi vasta kun postin ovi suljettiin takana ja uteliaisuus - taas vaihteeksi - otti ylivallan. Ihan joka paikkaan olisi pitänyt saada mennä kuono edellä nuuskimaan.
Katriina, hyvän kokemuksen myötä meillä kaikilla on taas hyvä itsetunto :)
VastaaPoistaMaastopyöräilijät ovat vaarallisia, koska eivät pidä mitään ääntä itsestään. Mekin olemme lähimetsissä muutaman kerran olleet saada sydänpysähdyksen pyöräilijän viuhahdettua yhtäkkiä ohi. Onneksi täällä kaupunkialueen metsissä koiraa ei muutenkaan pidetä irti.
Maria, voin hyvin uskoa, että postireissu on ollut hermoja raastava. Jos mäyräkoira haluaa jonnekin minne ihminen ei halua, se alkaa kuin pikkulapsi uhmitella koko ajan. Änskälläänkään ei tehdä niin kuin emäntä sanoo. Vaan sitten kun ollaan ihmisten ilmoilla (tässä tapauksessa postissa), niin ollaanpa sitä niin fiksua ja kilttiä koiraa!
On se ihanaa kun koira osaa "käyttäytyä". Katriinan kommenttiin pyöräkilpailuista toteaisin: Aika kummallista jos ei kilpailuista ole mitään mainintaa mutta toisaalta minun mielestäni koirat on pidettävä aina kiinni. Saisin ihan armoraivarin, jos Ossi lähtisi jonkun perään. Ehkä tämä mun koirien kiinnipito fiksaationi johtuu siitä, että toinen naapurimme pitää AINA kahta koiraansa irti ja yksi entinen naapuri piti howavartiaan kanssa AINA irti ja se haukkui ihan hirveästi kaikkia ohikulkijoita ja säntäsi viereen kun piha oli aitaamaton. Kerran näykkäsi yhtä juoksijaa. Huh.Eikä se hoffi ole mikään pieni koira... Terveisin M-L ja Ossi
VastaaPoistaM-L ja Ossi, meilläkin on kaupungissa koira aina hihnassa, mutta toisaalta mökillä aina irti. Paitsi illan hämärässä, jolloin metsäneläimet ja rupisammakot liikkuvat. Periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, että koirat on pidettävä kiinni...
VastaaPoistaOlli-rassukalla on ollut liian monta läheltä piti tilannetta juuri sen takia, että joku on antanut koiransa olla irti ilman sitä varmuutta että kutsuessa (oli tilanne mikä tahansa) koira tottelee eikä lähde kuola valuen raivoamaan toista koiraa päin. Sitä vartenhan ne koirapuistot on tehty, että turvallisessa ympäristössä koira saa olla irti. Musta on käsittämätöntä, että niinkin perusasia kuin koiran pito hihnassa julkissa paikalla voi olla ihmisillä hukassa. Piittaamattomasta omistajasta kärsii koira.
VastaaPoistaGood for Olli! Se se on niin fiksu ja filmaattinen hyvine perheenjäsenineen :3 Ihana kuvakin.
Noora, just tänään aamulenkillä meidän perään lähti jostain pihasta irti oleva koira. Onneksi oli tarpeeksi välimatkaa, mutta mietin jo varasuunnitelmaa. Kiva, kun ihmiset eivät viitsi aamuisin käyttää koiraa ulkona vaan koira saa ulkoilla ihan itsekseen... arrgghhh!!
VastaaPoistaKyllä se Olli on niin rakas meille kaikille!
Hienoa Olli! Kantsii aina välillä yllättää taluttaja ;)
VastaaPoistaSheriffit, onhan tuota vähän huonompaa käytöstä ja keppostelua sitäkin viime aikoina riittänyt. Liekö koiran kanssa vietetty 24/7 kesäloma tehnyt tepposensa ja arjen myötä yksinoloon kyllästynyt koira yrittää saada huomiota.
VastaaPoista